sunnuntaina, tammikuuta 18, 2004

Viikonloppu työn merkeissä


Viikonloppu kului pitkälti paperitöiden merkeissä. Torstain ja perjantain tietokoneasentajatutkinnon näytön arviointipaperien puhtaaksikirjoitus, erään toisen koulutuksen kirjallisten harjoitustöiden arviointi ja muistion kirjoittaminen pitivät tietokoneen ääressä hieman liiankin hyvin. Parin pienen hiihtolenkin ja yksien lumitöiden verran tuli sentään ulkoiltua.

Mainittu näyttö osoittautui työlääksi. Työtehtävänä oli Windows 2000 -palvelimen asennus Active Directoryineen, RAID1-levypeilauksen toteuttaminen, DHCP-palvelun rakentaminen aliverkotuksen pohjalta, käyttäjätilien ja roaming-käyttäjäprofiilien luontia, organisaatioyksiköiden ja niihin liitettyjen ryhmäkäytäntöjen laatimista ja muuta vastaavaa Windows-palvelimenhallintaan liittyvää työtä. Ensisilmäykseltä tehtävä saattoi näyttää helpolta, koska melko tavanomaisia asioitahan työtehtävät olivat. Mutta tekemistä oli paljon, ja ammattitutkinnon ollessa kyseessä tämänkaltaiset työt oletetaan tehtävän rutiinilla, toisin sanoen kirjallista materiaalia ei näytöissä sallita.

Ensi viikolla oma opetuksellinen pääprojektini eli tietokoneasentajan ammattitutkintoon valmistava koulutus pääsee joksikin aikaa hellään naiselliseen huomaan. Itse aloitan viikon opettamalla pari päivää historiaa. Nimittäin datanomitutkinnon opetusohjelmaan on mahdutettu vielä lyhyt johdatus MS-DOSin peruskomentoihin ja komentojonoihin. Mielenkiintoista :-)

Digitaalikameran hankinta mielessä


Köyhällä ei pitäisi olla varaa turhuuksiin, mutta digitaalikameran hankintaa olemme silti suunnitelleet. Tarjonnassa on runsauden pula. Laitteessa saisi olla jonkinlainen optinen zoomaus (mitään huippumakroa tai -teleä ei kaivata) ja käsisäätömahdollisuuksia mieluusti käsitarkennuksen sekä aukon ja suljinajan esivalintojen verran. Kohtuullisen pieni kokokaan ei olisi pahitteeksi. Riittääkö kolmen megapikselin tarkkuus harrastelukäyttöön? Onko "säänkestäviä" malleja muita kuin Olympuksen pitkälle automatisoidut mju-sarjalaiset?

Suosituksia otetaan vastaan.

Saako olla Pobeda vai Mozilla?


Suosikkiselaimeni on jo vähän aikaa ollut Mozilla. Edellisestä suosikistani Netscapesta luovuin toista vuotta sitten. Sillä puolella suosikkini oli jonnekin vuodelta 1997 juurensa juontaneeseen tekniikkaan pohjautunut 4.8, jonka ominaisuuksissa - tai niiden puutteessa - ikä alkoi näkyä. Netscapen 6-sarjan versioissa tuntui olleen paljon teknisiä ongelmia, ja 7-sarjalaiset vaikuttivat raskailta. Microsoftin Internet Explorerin, Operan, K-Meleonin tai monen muun epäilemättä korkeatasoisen tuotteen kanssa en pitkän Netscape-totunnaisuuteni vuoksi oikein päässyt sinuiksi. Mozilla ei olemukseltaan kovin paljon eronnut Netscapen 7-sarjasta, mutta tuntui kevyemmältä ja nopeammalta käyttää. Sen kanssa on nyt pärjäilty mukavasti, ja tänään vaihdoin version 1.6:een. Hyvin sekin toimii.

Eilisessä Aamulehdessä oli automainos 50 vuoden takaa. Siinä myytiin neuvostoliittolaisvalmisteisia autoja: Pobedaa lujana käyttöautona ja Moskvitsia halpana kulkupelinä. Myös Zim-limusiineja oli tarjolla (linkkien takaa löytyvien autojen vuosimallit eivät täsmää mainokseen). Auton vaihto ei välttämättä ollut lähitulevaisuuden realistinen hanke läheskään jokaiselle silloiselle Aamulehden lukijalle, mutta tietokoneohjelmaa kukaan heistä ei edes haaveillut vaihtavansa uuteen - varsinkaan paljon, paljon halvemmalla kuin "Mossen" hankinta olisi ollut.

Jos elinikää riittää, olisi mielenkiintoista nähdä, mitä sellaisia hyödykkeitä, joista tänään normaalien joukkoviestimien keskimääräisillä lukijoilla ei ole edes aavistusta, kuuluu enemmistön arkipäivään ja jaetaan lähes ilmaiseksi 50 vuoden kuluttua.

Ei kommentteja: