Joulun päätös

Aamupäivä hurahti ohi siivotessa ja tiskatessa. Joulukoristeet niinikään pois. Jospa kuitenkin pyrstötähti saisi vielä pihalla valaista tammikuun öitä nuutinpäivään saakka. Ja pianon päällä tontun kiulu on vielä lähes täynnä konvehteja. Makeaa ei ole juuri tullut syötyä pyhienkään aikana.

Joulukuusi jouti torpan energiataloutta palvelemaan. Vilma kyhjötti surullisen näköisenä kuusen alla riisuessani sitä koristeista. Pitiköhän se kuusesta? Nyt kissaneiti on taas oma energinen itsensä. Vauhti päällä.

Rautatieasemalta tuli otettua varsinaiset koristeet pois jo aiemmin. Vaihde- ja puskinlyhty saavat jäädä vielä vähäksi aikaa tuikkimaan matkustavaisten aamuihin ja iltoihin.

Pohjoisesta tuli pyyntö selvittää mitä moninaisimpia asioita moottoriresiinasta.

Loppiainen-nimistä pyhää ei lapsena ja nuorena noteerannut käytännössä lainkaan. Silloin se tosin ei ollut edes arkipyhä. Ehkä aikuisena arjen ja juhlan välinen kontrasti on suurempi. Ainakin vuodenvaihteen lukuisten juhlapyhien aiheuttama elämänrytmin hiljeneminen on huomattava muutos normaalin arjen keskellä. Siksi sen muodollinen päätöskin tulee huomattua.

Olisi mukavampaa, jos aurinko pilkahtaisi. Pilviverhon oheneminen näyttää lupaavalta.