Homo ludens

Lähes koko päivä meni taas tietokoneilun merkeissä. Töissä käytiin tietokoneasentajaopiskelijoiden kanssa läpi Windows 2000 -toimialueen verkkoasemia ja käyttäjäprofiileja. Jälkimmäisen, periaatteessa hyvän ja yksinkertaisen asian, laatiminen palvelimella sijaitsevien ns. roaming-profiilien osalta on tehty yllättävän jäykäksi, kun ajatellaan miten Windows-palvelimia on perinteisesti markkinoitu nimenomaan helposti ylläpidettävinä järjestelminä. Roaming-profiilien osalta eivät 2000-sukupolvet tuoneet juurikaan helpotusta järjestelmänvalvojan työn kannalta.

Ilta meni lumitöitä lukuunottamatta jatkokäsitellessä muuatta Word-asiakirjaa, josta pitäisi saada aikaan muuan harrasteen puitteissa jäsenistölle jaettava tiedote. Kunpa sisennykset vihdoinkin opittaisiin tekemään sarkaimilla (tai tabulaattorilla, millä nimellä tuota nyt kukin kutsuu) eikä välilyönneillä. Ymmärrän, että ohjelmien lähdekoodissa sarkainsisennysten käyttö ei ole kovin suotavaa, koska eri editorit saattavat toistaa sarkainmerkit eri tavoin. Mutta jos kyseessä on Word-asiakirja, jota luetaan ja käsitellään Microsoftin Wordilla tai jollakin yhteensopivalla tekstinkäsittelyohjelmalla, ei pitäisi olla mitään teknistä syytä sarkainten käytön välttämiseen.

Olen tullut useaan otteeseen todenneeksi, miten nykyinen yhteiskunta ja kansantalous tarvitsee vähemmän atk-koulutusta ja atk-koulutettua väkeä kuin miltä jokunen vuosi sitten näytti. Silti tarvetta olisi varmasti edelleen vaikkapa tekstinkäsittelyn kaltaisten sovellustaitojen osalta. Tätä tarkoitusta palvelemaan lanseerattiin jo vuosikymmen sitten Tietoyhteiskunnan Kehittämiskeskus ry:n toimesta tietokoneen käyttäjän A-ajokortti, joka ideana oli ja on edelleen minusta hyvä. Ajokortin suorittanut henkilö hallitsee tietotekniikan perustyövälineet ja saa niillä aikaiseksi asiallista jälkeä. Mutta ajokortin maine pilattiin erityisesti työvoimahallinnon ja monien oppilaitosten yhteistoimin 1990-luvun jälkipuoliskolla, kun sitä markkinoitiin laman kouriin joutuneelle väestölle oikopolkuna työelämän vihreälle oksalle. Sitä se ei käytännössä koskaan ole ollut. Omien sivustaseurailijan havaintojeni mukaan täällä periferiassa vielä joskus vuoden 1996 paikkeilla tietokoneen ajokortista saattoi olla hyötyä työllistymisessä esimerkiksi toimistotehtäviin, mutta sen jälkeen vastaavista atk-taidoista on tullut välttämätön vaan ei enää riittävä edellytys moniin "siisteihin sisätöihin". Vaikka tietokoneen ajokortti ei ole - eikä sitä koskaan edes tarkoitettu olemaan - mikään atk-alan ammatillinen tutkinto, olisi siihen sisältyvistä perustaidoista paljon iloa vaikkapa vain kolmannen sektorin harrastustoiminnassa. Eri asia on, moniko viitsii huvin vuoksi istua hintavahkoilla kursseilla tai opetella omatoimisesti asioita, joista ei näennäisesti tunnu olevan välitöntä hyötyä.

Ylipäätään rohkenisin väittää, että paljon puhuttu (osin hypetetyt) tietoyhteiskuntataitojen voimakas kehitys on melko suurelta osin tietotekniikan kevyehkön, jopa viihteellisen, käytön osaamisen kasvua Internet-surffailuineen, staattisten web-sivujen laatimisineen tai weblogien kirjoittamisineen ;-) Myös välineelliset atk-taidot, erityisesti PC-laitteiston ylläpitotaidot, ovat kehittyneet yhtäältä laitteiden yleistymisen aiheuttaman välttämättömän tarpeen ja toisaalta komponenttien ja ohjelmistojen asennusten helpottumisen myötä. Moni ideologinen Microsoft-vihaaja ei sitä halua myöntää, mutta tästä helppoudesta lankeaa suuri kiitos Windows 95:lle joka näytti PC-maailmassa tietä suurille massoille komentopohjaisista järjestelmistä kohti Macintosh-tyyppistä intuitiivista ympäristöä. Toki OS/2 WARP (joka sittemmin Windows 95:n triumfisaatossa alennettiin tietokonelehtien ilmaiseksi kylkiäiseksi) teki samaa jo aikaisemmin ja teknisesti laadukkaammin, mutta se kuten moni muukin edelläkävijä jäi massojen kannalta kuriositeetin asemaan. Tuskinpa Linuxkaan olisi päässyt työpöydillä nykyiseen asemaansa, jos ikkunointihallintajärjestelmien kehittäjät eivät olisi nöyrtyneet Windows 95:n käyttöliittymän edessä tai toimisto-ohjelmien suunnittelijat kumartaneet Microsoftin Officelle. Windows 95:n (ja heti perään NT 4.0:n) - toki voimakkaalla markkinoinnilla avitettu - suosio kertoi, mitä PC-käyttäjät halusivat. Niitä haluja ovat eri valmistajat sittemmin toteuttaneet vaihtelevalla menestyksellä.

Kokonaan toinen asia onkin sitten se, miten paljon Windows on innovatiivisuudestaan velkaa "omenapuutarhurille" tai eräälle paremmin valokopiokoneistaan tunnetulle yritykselle tai monelle, monelle muulle. Mutta ainakin se on toiminut merkittävänä vaikutteiden jalostajana ja välittäjänä suurien massojen suuntaan.

Mutta takaisin asiaan. Sinä missä "hauskat" atk-taidot ovat epäilemättä kehittyneet huimasti tekniikan kehityksen myötä, väitän että "hyödylliset" mutta monen mielestä tylsähköt atk-taidot, kuten tekstinkäsittely tai ohjelmointi, eivät ole kehittyneet samassa suhteessa. Esimerkiksi tekstinkäsittelyn osalta on helppo syyttää yhä monipuolistuvien ohjelmistojen tuomaa oppimiskynnystä, mutta arvelen, että enemmistö valitsisi silti työkalukseen mieluummin uusimman OpenOffice Writerin tai MS-Wordin kuin WordPerfect 4.2:n -nimisen klassikon ;-)

Lopuksi pyydän anteeksi nörttihenkistä kirjoitusta. Tänäänkään kun ei mielessä ollut mitään järkevää asiaa.