Hikinen iltapäivä 7/2003
Tänään oli taas talkoot Veturimuseolla.Paikalla oli pitkälti sama joukko kuin usein ennenkin: Esko Lohjalta, Ilkka, Jukka, Simo ja allekirjoittanut paikkakunnalta, Jukka Helsingistä, Marko Tampereelta, Olli Loimaalta. Ja "Charlien enkelit" Irina, Jonna ja Tiina.
Yksi enkeleistä vapautettiin heti aamusta rikkaruohojen kitkemistyöstä lupaamalla tarjota kemiallis-biologinen kuolemansuudelma rikkaruohoille. Toin pullonpuolikkaan kotoa. Täällä tuon aineen käyttäminen ei tuota isompia tunnontuskia, koska veturitallin alue on pienimuotoinen ympäristökatastrofi jo 127 viime vuoden ajalta. Muuan enkeleistä valisti, että näin ei saa ajatella. Eikä muuten saakaan, kun vakavasti asioita pohditaan. Eipähän ollut ainakaan Monsanton, tuon hybriksessään soijapavun patentoimaan menneen yrityksen, valmiste.
Veturinpyörä sai pohjamaalin. Nurkista löytynyttä aktiivista Tema Primer -lyijymaalia. Nykyään tuo taitaisi vaatia melkoiset ostoluvat. Maali kuivui lähes silmissä. Se ei kyllä ole hyvä asia.
VR:n tasoristeyksenpurkutyömaalla käytiin harjoittamassa rautatiearkeologiaa. Erinomainen löytö oli ainakin hyväkuntoinen "Nosta terät" -aurausmerkki, joita on käytetty lumiaurojen opasteina tasoristeysten molemmin puolin. Löytyi myös useita nopeusrajoitusmerkkejä ja kauha, jolla on nostettu maata pääradan sähköistyksen aikana sähkötolppien kairaustyömailta (sen jälkeen, kun tolpan perustusten kaivaminen oli vaihdettu kairaukseksi). Muitakin ainutlaatuisia työkaluja löytyi. Vaikkapa monimetrinen tolpan pystytyshaarukka, joka olalla tallille kävellessäni taisin herättää joltistakin huomiota kanssaihmisissä.
Etelään päin rakennetun puolipyöreän veturitallin sisäpihan suojissa päivä oli kuuma. Hyvin kuuma. Hikinen iltapäivä -nimisen mainion kotimaisen soulbiisin aikanaan väsänneen artistin isä ja poika käväisivät paikalla, kuten usein muulloinkin. Isä sai ansaitut kiitokset museon edustamisesta haastepohjalta Sääksmäellä käydyissä vihdantekokisoissa. Oli saanut kunniamaininnankin siellä.
Ruokatauolla katseltiin tavan mukaan valokuvia. Simolla oli filmille taltioituna elämää Ilomantsin seudulta. Muun muassa kymmenkunta museorekisteri-ikäistä peltoautoa vierekkäin on jo melkoinen näky. Yhden kuvan takana oli poliitikko Paavo Lipposen omakätinen nimikirjoitus. Komealle itärajankävijänuorukaiselle aihetta osallistua "Olen melkein sukua julkkikselle" -kisaan radiossa?
Hikisen iltapäivän jälkeen tallin saunassa oli tungosta. En ole hyvä saunamies ja sain mieluusti antaa tilaa seuraavalle.
Kotiin lähdettäessä betonilähiön nuoripari oli asettunut nauttimaan virvokkeita penkille alla vaahterapuun. Näiden kanssa on usein hyvä hetkisen jutella. Ovatko iltaa viettämässä vai pahantekoaikeissa? Moro vai haistavittu? Kavaljeeri kyseli kääntöpöydän toiminnasta, ja avasin hänelle kopin oven. Nuorukainen pyöräytti pöydän kauniisti suoralle raiteelle. Daaminsa katsoi vähintään ihaillen. Pystynkö tällä vastaamaan eilispäiväiseen haasteeseeni?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti