Linja-autossa tilaa

Aamulla töihin lähtiessä tuuli ja tuoksu olivat viileänkosteat. Tuollaisia aamuja on usein vähän ennen kuin koulut alkavat elokuussa. Mutta oli ensimmäinen päivä, kun saattoi olla varma istumapaikan saamisesta työläis- ja koululaisvuoron linja-autossa ilman lähtöpysäkille kävelyä.

Kulta ruokki töistä tullessani makaronilaatikolla. Molemmat ahmimme itsemme sitä täyteen. Tuli raskas olo. Aamupalalla tai lounaalla en pysty pilaamaan päivää ahmimalla. Varsinkin aamulla jo melko pian herätyksen eli kello viiden jälkeen pötsiin uppoaa melkein miten paljon vain. Mutta liian runsaalla päivällisellä voi väsähdyttää jäljellä olevan päivän.

Myöhemmin kävimme hieman keventämässä oloa rauhallisella lenkillä. Se oli hyvä idea.

Blogismia

Hänen kirjoittamastaan tähän asti elämän aikana tehtyjen asioiden listasta voisi syntyä Blogistadiin uusi muumi. Osaava kirjoittaja tekee sen tyylikkäästi. Me tavalliset raapustajat ehkä enemmän tai vähemmän kopioisimme. Yksinkertaisia "käskyjä" sisältävät listat ovat kai olleet nettitestien jälkeen suosituimpia muumeja (tarkoitan "Grab the book nearest to you, turn to page 18, find line 4. Write down what it says:" -tyyppisiä juttuja).

Khiloun listan kaltainen tuotos olisi silti tarkoin säänneltyjä, määrämuotoisia tunnustuskirjoituksia mielenkiintoisempi. Millaisen kuvan itse kukin meistä haluaisi netin ulkopuolisista tekemisistään ja blogihistoriaa pidemmältä jaksolta lukijoilleen antaa? Se voisi olla myös aika hyvä nörttineutritesti :-)

Vaikka yrittäisin käyttää mielikuvitusta, oma listani olisi niin vaatimaton, että en nyt taida ryhtyä rakentamaan muumia.

En tiedä, onko sepustukseni uudessa ulkoasussa mitään järkeä. Egoistisuuden huipentuma? Blogin nimenä oma nimi ja kuvakin rumentamassa ylälaitaa. Tulin alkukeväästä leikilläni heittäneeksi ilmaan idean naamataulusta blogin etusivulla. Naamataulu on asia, jonka tiedämme jokaisella olevan. Se on merkityksetön hänen sanomistensa tai tekemistensä totuus- tai muun arvon kannalta. Seikka - merkityksetönkin - josta ei ole tietoa mutta jonka tiedämme olevan, voi kuin varkain nousta liian merkitykselliseksi. Siksi julkistettu naamataulu on verkkokeskustelussa mielestäni merkityksettömämpi kuin julkistamaton.

Taustakuvan tehtävä on tietysti tasapainottaa muuten ikäviä visuaalisia näkymiä. Kuva on napattu kesän 1990 öiden jo alkaessa hämärtyä. Mitä nuori mies kesäöisin muuten tekisi? En tiedä, ovatko veturit feminiinisiä vai maskuliinisia, mutta jos ilmaus sallitaan, nämä XXL-koon kaunottaret osuivat melko harvoin samaan aikaan kuvattaviksi. Dr12 oli jo poistumassa (nro 2217 vasemmalla oli jo muutama vuosi aiemmin museota varten seisomaan jätetty yksilö, joka sittemmin vaihdettiin parempikuntoiseen nro 2241:een ja romutettiin; nro 2210 oli tuona kesänä yleinen vieras, viimeisiin mohikaaneihin eli 26.11.1990 saakka käytössä olleisiin yksilöihin kuulunut) ja Dr13 (kuvassa nro 2348) valmistautui ottamaan "Hurun" tehtävät raskaissa tavarakuljetuksissa sähköistämättömällä Turun radalla.