Vanhojen ilmaislehtien katsaus

Eilen tuli otettua iltaopinnoista mukaan taas pari ilmaislehteä. Aikalaisessa kirjoittaa usein kaksi miestä, joiden molempien kirjoituksia luen mielelläni: matemaatikko Jorma Merikoski ja filosofi Heikki Mäki-Kulmala. Molempien tekstit ovat välillä poleemisia eivätkä aina kovin hiottujakaan, juuri samaan tapaan kuin monet weblogit. Sellaisia on vekkulia lukea myös lehdistä.

Tällä kertaa vuorossa oli Mäki-Kulmala. Häntä siteerattakoon hauskan lähihistoriaan liittyvän huomion osalta: "Tänään monet ovat Jukka Tarkan tavoin alkaneet muistella kohtalaisen lokoisaa 1970-lukuaan 'toisina vaaran vuosina', aikana jolloin maamme itsenäisyys ja yhteiskuntajärjestys olisivat olleet vakavasti uhattuina. Etäällä Kremlissä ukkonen jymisi ja sumuna parveilivat sinipaitaiset taistolaiset saattaen kansan kiilivään kimmaan, jos näin Kiven tekstiä yrittäisi mukailla. Mutta vuosikymmenen päättyessä hekin olivat saattaneet väen yhteen ja kotiin. Ongelma on vain se, ettei heidän urotyönsä suuruutta osata oikealla tapaa arvostaa, ettei heitä mainita samaan hengenvetoon Raatteen ja Kollaan miesten kanssa. Tai edes pian heidän jälkeensä."

Hieman ilkikurinen näkemys, mutta ei varmasti täysin tuulesta temmattu. Kun lähihistoriaa oikein innokkaasti tulkitaan uudelleen, voi parinkymmenen vuoden päästä tuolloisten nuorten olla vaikea uskoa, että ennen 1990-lukua Suomessa ei ollut kolhooseja, täältä pääsi vapaasti matkustamaan ulkomaille, SKP ja SKDL eivät olleet maan ainoat puolueet, Suomen armeijassa ei palveltu neuvostopäällystön komennossa eikä jokaisessa koulussa tutkintovaatimuksiin kuulunut Marxin klassikkoja.

Edelleen Aikalaisessa tietojenkäsittelyopin professori Jyrki Nummenmaa perustelee alemman korkeakoulututkinnon tarvetta työelämän käytännön osaajien tarpeella. On käännettävä alibassovahvistinta vähän pienemmälle, siirrettävä karvanopat pois edestä ja veivattava lasia auki sen verran, että saa kysyttyä, tuottaako nyt parhaimmillaan tai pahimmillaan kolme samankaltaista koulutustyyppiä ihmisiä kilpailemaan käytännössä samankaltaisista työtehtävistä? Miten käytännön tasolla profiloituvat tiedekorkeakoulujen alemmat korkeakoulututkinnot, ammattikorkeakoulututkinnot ja toisen asteen erikoisammattitutkinnot? Nummenmaan perustelut kandidaatintutkinnon merkitykselle kuulostavat pelottavasti samanlaisilta, joilla on totuttu perustelemaan ammattikorkeakoulututkintojen ja toisen asteen ylimpien tutkintojen olemassaoloa tiedonhallinnan, asiantuntijuuden ja käytännön osaamisen yhdistävinä työelämäläheisinä tutkintoina.

Viriili opiskelijalehti Aviisi näyttäytyy kevään kunniaksi entistäkin viriilimpänä. Vasen laita -palstalla kirjoittava Sanna Hongisto ei tyydy vähempään kuin näkemään kaikkien epätasa-arvon polkujen johtavan petikammariin. Onko Freud tullut taas muotiin vai liikkuuko nuorten ihmisten mieli keväisin luonnostaan tiettyjen asioiden ympärillä? Lehden pulkkatesti oli hauska. Jos 24-vuotiaat voivatkin hyvällä omallatunnolla pulkkailla, niin kehtaisivatkohan vuosikymmenen vanhemmat?

Arkikatsaus

NetSky.D-matosesta selvittiin helposti. Eilen vilkkaimpaan aikaan kävi jo mielessä, miten monta matoa postipalvelimen F-Secure jaksaa vielä syödä, kun sovellusloki kertoi matosten päätyneen autuaammille ryömimismaille useamman kappaleen sekuntivauhdilla.

Aamulla Hakaniemestä soitettu puhelu sotki ajatuksia loppupäiväksi. Tarjouksia, joista ei voi kieltäytyä vai olisiko paikka opetella sanomaan ei?

Lumityöt olivat kevyttä ajanvietettä palkkatöiden jälkeen. Pakkaslumi nousi kolalla helposti jo pieneen lumilinnakorkeuteen kasvaneiden vallien päälle. Latukin oli yllättävän hyvä. Pohjoisenpuoleisen tuulen kasvoille piiskaamat lumihiutaleet antoivat pikku hiihtolenkille oman viehätyksensä.

Kaupan aulassa nuori mies oli hyödyntänyt roimasti eilisiä veronalennuksia.