Bitit vauhdissa

Laajakaista on termi, jota on totuttu käyttämään synonyymina nopeille Internet-yhteyksille. Esimerkiksi yleistä puhelinverkkoa siirtotienään käyttävät xDSL-tekniikat ja kaapelitelevisioverkkoa käyttävät tekniikat lienevät mainoksista tuttuja laajakaistatoteutusten muotoja. Määritelmä on yksinkertaisena käyttökelpoinen kuluttajamarkkinointia ajatellen.

Hieman pintaa syvemmältä katsottuna laajakaista tarkoittaa tiedonsiirtotapaa, jossa samaa fyysistä siirtotietä pitkin siirretään tietoa eri taajuuksilla. Tietoliikennetekniikan perusoppikirjoissa idea joskus redusoidaan vertaukseksi atk-ihmisille muista yhteyksistä tutun rinnakkaissiirron kanssa: laajakaistasiirrossa siirretään monta bittiä kerralla, kun joka bitillä on oma kaistansa.

Teknisesti katsottuna laajakaistan perinteinen "vastakohta" on kantataajuussiirto, jossa käytössä on monen kaistan sijasta vain yksi. Ethernet-verkot perustuvat kantataajuussiirtoon. Eri ethernet-määritysten nimissä esiintyvä sana Base (täsmällisemmin baseband) viittaa tähän. Esimerkiksi IEEE 802.3ab-standardin mukainen ethernet-määritys tunnetaan myös nimellä 1000Base-T.

Kantataajuustekniikallakin päästään suuriin siirtonopeuksiin. Mainittu 1000Base-T (markkinointinimenä usein Gigabit Ethernet) siirtää nimellisesti miljardi bittiä sekunnissa. Lähellekään tällaista siirtonopeutta eivät pääse edes nopeimmat yleisesti saatavilla olevat xDSL- tai vastaavat laajakaistatekniikat, kun taas Gigabit Ethernet on kaupan hyllyltä saatavaa tavaraa.

Ethernetiä käytetään perinteisesti paikallisverkkojen siirtotekniikkana. Pitkien etäisyyksien ongelmana on ollut nopeiden yhteyksien edellyttämä korkea tiedonsiirtotaajuus, joka - kuten ammattikoulu- tai lukiofysiikasta muistetaan - vaimenee matalia taajuuksia nopeammin. Tiheään asutulla alueella, jossa etäisyydet eivät ole pitkiä, voidaan Internet-liitäntäverkoissakin hyödyntää ethernet-tekniikkaa.

GSM-verkon päällä toimiva GPRS-pakettiradioverkko ei suoraan kuulu tähän aihepiiriin, mutta sananen siitäkin käyttäjän kannalta. Kun on tottunut töissä ja kotona normaaliin kiinteään yhteyteen, aiheuttaa GPRS:n käyttö yllättäviä kustannuksia. Viime viikon työmatkan GPRS-saldoksi näytti tulleen satakunta euroa. Liittymää laskutetaan siirretyn datan mukaan. Enhän minä surffaillut kuin parin weblog-merkinnän verran. Ja hoitelin sähköpostia. Niin, siinäpä se. Ei surffailussa, koska selaimessa oli tullut estettyä kuvien lataaminen verkosta, vaan sähköpostissa ja erityisesti sen liitetiedostoissa. Muutama lähetetty sekä postipalvelimelta työasemaan imuroitu reilun kokoinen Word- tai PDF-asiakirja aiheuttaa melkoisen siirtoliikenteen.