Lyhyt kirjoitus kirjoittamisesta ja sen vierestä

Hyvät veljet ja sisaret weblogistiikassa, onko bloginne koskaan tullut niin sanotusti löydetyksi? Tarkoitan tapauksia, joissa tuttu ihminen löytää Internetin kätköistä hengentuotoksenne, jonka olemassaolosta ei ole ennen tiennyt?

Jos näin on käynyt, millaista on ollut suhtautuminen? Itse olen huomannut asiassa mielenkiintoisen piirteen. En ole omaa sepustustani sen paremmin mainostanut kuin piilotellutkaan. Pikku hiljaa yksi ja toinenkin tuttava sen on verkosta keksinyt. Monesti asia otetaan puheeksi ikään kuin arkaillen. Kuin olisi luettu jotain yksityistä, jota ei olisi hyvän tavan mukaista lukea. Tuollainen ajatustapa on ymmärrettävä, mutta tarpeeton. Jos joku ei halua tekstejään luettavan, hän ei julkaise niitä Internetissä. Ja jos julkaisee, mutta ei halua tulla tunnistetuksi, hän pitää siitä huolen anonymiteetillä ja jättämällä kirjoittamatta tunnistamista helpottavat asiat. Itse en toteuta näitä salausoperaatioita, eikä kenenkään kannata kokea itseään yksityisyyden loukkaajaksi juttujani lukiessaan.

Sitten, hyvät veljet ja sisaret. Olemme kaikki älyllisesti ja kirjallisesti suuntautuneita henkilöitä. Niin sanotaan oikein painetussa sanassa. Ei missään netissä, vaan ihan paperilla ja painomusteella. MikroPC nro 4/2004 on uhrannut weblogistiikalle kokonaisen aukeaman (Pekka Tolonen Parhaat linkit -palstalla). Mainittakoon vertailun vuoksi, että vuosi sitten Kari Haakana kilpailevassa lehdessä piti koko genreä jo väistyvänä ilmiönä, mikä oli yksi itseänikin weblogistin uralle rohkaissut tekijä.

Että oikein kirjallisesti ja älyllisesti suuntautunut. Nytpä painettiin raskas viitta harteille. Ei muuta kuin selkä suoraksi ja älykäs ilme naamalle (allekirjoittaneelle mission impossible). Maisteri Melaranta, tulkaahan tekin sieltä aidan vierestä älyllisesti ja kirjallisesti suuntautuneita naapurikylän piikatyttösiä härnäämästä. Siirtykäämme salonkiin polttelemaan iltasikaria ja keskustelemaan älyllisesti vaikkapa kunnian ja häpeän suhteesta Maupassantin novelleissa.

Lopuksi vielä vakavoituminen hyvien uutisten merkeissä. Epäviralliset Cebit-uutiset tiesivät kertoa, että Nokia ei tänä vuonna hyödyntänyt osastollaan niin sanottuja messumisuja. Siitä hatunnosto. Elektroniikkaahan siellä pitäisi myydä eikä ihmisiä.