Karkailevia mietteitä junista

Eilisen toverien tapaamisen - osaa näin ensimmäistä kertaa kesän jälkeen - kunniaksi minun piti kirjoittaa jotakin junista. Mutta karkauspäivänä ajatuksetkin karkailevat.

Sittenkin yksi asiaan liittyvä harha-ajatus. Suomalaisista junista puhuttaessa ajatus kääntyy lähes aina Valtionrautateihin. (Tai Suomen Valtion Rautateihin tai VR-konserniin tai miten laitoksen nimi kussakin historiansa vaiheessa kirjoitetaan. Harva tullee muuten ajatelleeksi, että nykyiseen nimeen VR jätettiin vain siksi, että se ehti vuosikymmenten kuluessa muodostua suomalaisille tutuksi. VR:llä ei enää ole nimenä mitään tekemistä Valtionrautateiden kanssa, vaikkakin emoyhtiö VR-konsernin osakkeet omistaa valtio).

Koko maan mittakaavassa valtio-omisteinen liikennöitsijä on aina ollut tunnetuin niin matkustaja- kuin tavaraliikenteessäkin. Valtion omistaman leveäraiteisen rataverkon ohella maassamme on ollut 13 yleiselle liikenteelle avattua kapearaiteista rautatietä (raideleveydeltään pääasiassa 600-750 mm) ja arviolta 400 kapearaiteista teollisuusrataa. Kapearaiteisten ratojen merkitys on ollut lähinnä paikallista tai seutukunnallista laatua. Kapearaiteisten yksityisomistuksessa olleiden ratojen lisäksi maassa on ollut kuusi leveäraiteista (1524 mm) yksityisrataa (ratalinjan mukaan nimettynä: Hamina-Inkeroinen, Porvoo, Kerava, Raahe-Lappi, Rauma-Peipohja & Kiukainen-Kauttua, Hanko-Hyvinkää ja Karhula-Sunila). Nämä päätyivät ennemmin tai myöhemmin valtion omistukseen viimeksi mainittua lukuunottamatta.

Rautateihin liittyvissä harrasteissa yksityisradat, varsinkin kapearaiteiset sellaiset, olivat tuolloin vielä pienen joukon suuren mielenkiinnon kohteena varsinkin 1970-luvulla päätellen esimerkiksi Resiina-lehden artikkelien aihejakaumasta. Nykyään suurinta osaa harrastajista kiinnostavat valtion rataverkko ja siihen liittyvät asiat, mikä on ymmärrettävää siitä näkökulmasta, että yhä harvemmalla on enää omakohtaisia muistikuvia yksityisistä rautateistä kun taas VR Osakeyhtiön (liikennettä harjoittava VR-konsernin yhtiö) liikenne tarjoaa vaikka päivittäistä seurattavaa. Tutkimuksellisesti, paljolti myös arkeologisesti ja museologisestikin, yksityisratojen menneisyys tarjoaa kiinnostuneille vielä yhtä paljon mielenkiinnon kohteita kuin valtion radatkin.

Karkailevia huomioita sunnuntaista

Sunnuntai on hyvä pyykkipäivä. Sääkin suosi tänään ulkona kuivattamista.

Hiihtokeli näytti lupaavalta, mutta petti pito-ongelmien muodossa. Ei niinkään itselläni, mutta minun on tunnustettava, että en kovin helposti onnistu saamaan puolisoni suksia pitämään. Hävettää. En kai osaa silmämääräisesti levittää pitoa oikealle alueelle kevyen hiihtäjän ollessa kyseessä. Pitäisi mitata ja merkata uudelleen voidepesät.

Hän harrastaa viikonlopputilastoja. Tilastoista ei näytä tulleen vielä mitään muumia, eikä tule tämänkään jälkeen, mutta tämän kommuunin viikonlopputilasto kertoo, että ihmisasukkaiden perunankulutus henkeä kohden oli noin kilo.