A Programming Language

Lovelacen testi -verkkopäivän kirjoittaja (joka Rovaniemen peruskallioperään kaivetun komentokeskuksen käskyn mukaan jättää kutsumatta itseään nimeltä?) kirjoitti menneellä viikolla tietokoneohjelmointikielistä.

Atk-alalla toimivilla on usein vahvat näkemykset siitä, millaiset tekniikat ovat "hyviä" ja mitkä "huonoja" tai peräti "pahoja" (sanat lainausmerkeissä siksi, että näkemysten taustalla ei suinkaan aina ole ehdotonta moraalista jaottelua, mihin sanojen on helppo katsoa viittaavan). Joskus näkemykset perustuvat myös todelliseen käytännön kokemukseen.

Viitetekstissä APL-niminen ohjelmointiväline määritettiin vitsiksi useiden muiden vastaavaan joukkoon liitettyjen ohella. Oman vaatimattoman tietämykseni perusteella en voi puhua kuin APL-välineestä ja siitäkin heikolla käytännön kokemuksella, mutta väitän että kyseistä tekniikkaa ei edes tulisi verrata varsinaisiin ohjelmointikieliin nimestään huolimatta.

APL kehitettiin 1950-1960-lukujen taitteessa työvälineeksi numeerisen aineiston käsittelyyn sellaisille tahoille, jotka tarvitsivat tietokoneen laskentakapasiteettia, mutta eivät olleet ohjelmoijia. Aikana, jolloin MathLabit, SPSS:t tai Excelit olivat kaukana reaalimaailmasta, vaikkapa käänteismatriisin laskeminen oli ei-atk-ammattilaiselle yksinkertaisempaa APL:n kaltaisella välineellä kuin esimerkiksi Fortranilla. Kyseessä on siis lähtökohtaisesti "esihistoriallinen" sovelluskehitin eikä niinkään ohjelmointikieli. Siksi vertaaminen varsinaisiin ohjelmointikieliin on hieman kyseenalainen. Kun kyseessä on ei-ohjelmointikieli, mielikuvat johtuvat helposti käsittämättömällä tavalla eräässä tietotekniikan merkittävässä kehitysvaiheessa nimettyyn JavaScriptiin tai muihin eri syistä pahamaineisiin tekniikoihin.

Nykyään APL näyttäytyy helposti Windows-yhteensopivien lukuisten skriptikielten jatkeena. Kehitystyössä on panostettu paljon Windowsin rajapintoihin (onkohan kunnolla kuitenkaan .NET-konseptiin?), ja esimerkiksi välineen suomalaisen pää-äänenkannattajan julkaisu tuntuu joskus olevan täynnä erilaista käyttöliittymän viilausta.

Pedagogisesti APL:n kaltaisen sovelluskehittimen käyttäminen tietokone"ohjelmoinnin" alkeisopetusvälineenä on toki melkoinen - miten sen nyt kauniisti sanoisi - erikoisuus. Vähäisen tietokoneohjelmointisivistykseni alkuvaiheen yhtenä oppikirjana käytettiin International Business Machines Corporation -nimellä paiskatun firman vuonna 1976 painettua APL-opusta. Gott sei dank, jotain sivistystä oli jäänyt päähän teini-iän kesätyörahoilla hankitun Spectravideo 328 Mk I -nimisen ihmelaitteen ohjelmistosta, joka käänsi "aloittelijan kaikkivaltiasta kuvainnollista komentokoodia" (vai miten se meni?) tietokoneen ymmärtämälle kielelle.

Huonot suksivoitelukirjoitukset kuulemma karkottavat loputkin lukijat. Mutta vielä tänään pikkupakkasessa eilisen Salpausselän nousuihin ja laskuihin viritetty voitelu toimi kuin unelma vanajanhämäläisessä ei-niin-mäkisessä maastossa. Se oli siis luistona Startexin SG6 ja pitona kuumana levitetty Redoxin pohjavoide ja Startexin tervakakkonen ;-)