Päiväkirjailua

Työpäivän päälle olisi ollut ammattiosaston sääntömääräinen kokous. Ikävä kyllä jouduin muiden velvoitteiden takia jättämään se väliin, niin tärkeää kuin ammattiyhdistystoiminta onkin. Hieman nolotti kieltäytyä, kun oikein puhelimella vielä viime tipassa kutsuttiin. Ammattikouluissa opettajien järjestäytymisastetta pidetään joskus vähäisenä verrattuna moniin muihin oppilaitosmuotoihin, mutta tämä on osin näennäistä. Harha syntyy siitä, että järjestäytymistä ajatellaan vain Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n näkökulmasta. Ammatillisten oppilaitosten opettajista melko moni kuuluu oman substanssialansa liittoon, kuten Insinööriliittoon tai Tehyyn. Kaksoisjäsenyyksiäkin nykyisin tunnetaan.

Eilen sattuneen pienen mutta täysin turhan ja omasta tyhmyydestä aiheutuneen tapaturman johdosta sain paitsi pari naarmua naamatauluun, myös jouduin viemään iskunkestäväksi mainostetun matkapuhelimeni huoltoon. Lähiseudulla ei ole valtuutettua huoltoliikettä, joten se lähetetään johonkin kauemmas. Työn vastaanottanut liike antoi tilalle varapuhelimen. Hienoa palvelua. Toivottavasti vanha kunnon "halko" saadaan herätettyä henkiin. Vaikka en matkapuhelinta paljon käytäkään, pidin juuri tuosta kookkaasta ja hyvin käteen istuvasta mallista. Heräteostoksena liikkeestä tarttui matkaan kaksi edullista lankapuhelinta. Nyt on toimiva lankaverkon päätelaite kotona niihin huoneisiin, missä puhelinta tarvitaan.

Lankapuhelinliittymän merkitys meillä näyttää hieman kyseenalaiselta, kun laskutuksessa kuukausimaksut ovat aina korkeammat kuin liikennemaksut. Mutta teleliikennealueen sisäiset lankapuhelut ovat hyvin halpoja, ja puhumme paljon nimenomaan niitä, jolloin puhelinlasku ei kasva suureksi. Siksi toiseksi lankapuhelin on niin kotona kuin työpaikallakin minusta paljon matkapuhelinta miellyttävämpi kommunikaatioväline.

Illalla ensiapukurssilla käsiteltiin hätäensiavun jälkeisiä toimenpiteitä ja ensihoitoa. Opettaja käyttää todella hyvin keskustelevaa opetustyyliä. Välillä tuntuu kuin ei kurssilla olisikaan, vaan jossakin ensiapuasioita käsittelevässä työryhmässä. Mukana kurssilla on pätevyyksiään päivittämässä muutamia SPR:n ja VPK:n paikallisosastojen aktiiveita, joilla on myös tarjottavana mielenkiintoista kokemuspohjaista tietoa alan asioista.

Verkkopäiväkirjailua vai weblogistiikkaa?

Edellinen tekstini oli melko puhdasta verkkopäiväkirjailua. Weblogisteja tuntuu ärsyttävän joskus se, että julkisuudessa weblogit nähdään ensisijaisesti verkkopäiväkirjoina. Toisaalta eivätkö ne sellaisia olekin, nimestä huolimatta? Eihän perinteinen päiväkirjakaan välttämättä ole kuvaus päivän tapahtumista (sellaisena se on nimenomaan "loki"), vaan se voi olla omien ajatusten aukikirjoittamispaikka tai paikka sanoa niitä asioita, joita suullisesti ei tulisi sanottua. Päiväkirja ajatelmien koontipaikkana on jo varsin lähellä monia weblogeja.

Tuntuu siltä kuin verkkopäiväkirjaa pidettäisiin jotenkin halventavana terminä. Minusta se ei ole sitä, kun ajatellaan päiväkirja-sanaa oikeutta tekevässä laajassa merkityksessään.

Huomenna työmatka vie Helsinkiin. Pääsee istumaan vähäksi aikaa junaan.