keskiviikkona, lokakuuta 01, 2003

Lasia mutta ei bensiiniä


Pienellä paikkakunnalla elämisessä on etunsa. Eilen kävin viemässä lasiliikkeeseen lasia vailla olevan ikkunanpokan. Sellaisena se kulki vielä auton kattotelineellä, mutta takaisin kuljetusta piti pyytää liikkeeltä. Lasimestari lupasi tuoda sen avolavallaan kotipihaamme ja "käyt maksamassa sitten joskus, kun olet lasin saanut". Lasi oli päivän aikana tuotu pihaan, ja maksukin tuli käytyä hoitamassa.

Joskus kesällä taisin kirjoittaa sanasen paikkakunnan alunperin jenkkityyliin rakennetusta perinteikkäästä Teboil-huoltamosta. Tänään, ensimmäistä päivää lopullisen sulkemisensa jälkeen se oli jo surullinen näky. Polttoainemittarit oli peitetty hupuilla ja rakennus jo lähes tyhjänä, purkamista odottamassa. Vanhan yrittäjän jälkeen uutta ei tullut. Pieni mäennyppylä kuulemma tasoitetaan ja paikalle tulee vain automaattiasema. Hyvä ja edullinen autonpesupaikka katosi sen tien.

Sateisena iltana olisi ollut mukava jäädä sohvalle kirjan ääreen. Sain onneksi revittyä itseni dojolle. Edes jonkinlainen itsensä liikkeessä pitäminen on parhaita keinoja syysväsymystä vastaan. Harai-goshi (kuvassa ns. oikeanpuoleisella perusotteella tehtynä) eli lonkkapyyhkäisy, tai suomeksi jotain sinnepäin, oli tänään yhtenä aiheena. Se on vahva liike, josta olen aina pitänyt. Vastustajan tasapaino horjutetaan eteenpäin ja käännytään horjutuksen suuntaan. Lonkan ja reiden nostavaa ja pyyhkäisevää liikettä apuna käyttäen heitetään hänet mattoon. Näitä tuntuu muuten harvinaisen hölmöltä yrittää selittää kirjallisesti.

Juuri tuo pyyhkäisy tuntuu tekevän liikkeestä niin voimakkaan. Saatan olla mielikuvineni ja omine tuntemuksineni hyvinkin väärillä jäljillä. Esimerkiksi Avakian ja Watanabe, tekniikoita dynamiikan käsitteiksi ja kaavoiksi 1950-1960-luvulla formuloineet mestarit, näkevät liikkeen tehon perustuvan suorittajan vartalon tuottamaan kolmeen samansuuntaiseen voimaan, joista itse horjutus on merkittävin. Heidän mallissaan lonkan pyyhkäisyn voima on vain liikkeen viimeistely. Hyvin valmisteltu on enemmän kuin puoliksi tehty, pätee varmaan tässäkin. Horjutukseen saakin enemmän tehoa käyttämällä linkkinä olevan kuvan otteen sijasta klassista otetta, jossa käsi on vastustajan selän takana.

Ottelupainotteiset harjoitukset ovat ihan mukavia ja tehokkaita. Välillä kaipaan kyllä tekniikkataituri-Mikon johtamia viime kevään treenejäkin.

Ei kommentteja: