Catalogus et ordinaria successio episcoporum Finlandensium 2003

Espoon uuden hiippakunnan piispan vaalin ensimmäinen kierros käytiin tänään. Helsingin tuomiorovasti Mikko Heikka oli melko ylivoimainen. Naisehdokas, kirkkoherra Marjatta Laitinen tippui toiselta kierrokselta, kun kakkoseksi pääsi kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Simo Peura. Tohtorismiehinä Heikka ja Peura ovat Laitista pätevämpiä, mutta aivan hyvin kirkon piirissä voi - mielestäni valitettavasti - olla vielä henkeä, joka ei mielellään näe naista piispana. Espoon rovastikunnassa Laitinen menestyi huomattavasti paremmin kuin Tuusulan tai Lohjan rovastikunnissa. Toisin kuin seurakuntien kirkkoherran vaalit, piispan vaali ei ole demokraattinen kirkon jäsenten toteuttama vaali vaan melkoisen meritokraattinen sikäli, että äänioikeutetuista puolet on teologeja ja toinen puoli maallikkoja.

Vaikka Pyhän Henrikin aloittamalle uralle ei nyt naista saatu, Laitinen tekee historiaa päätymällä todennäköisesti uuden hiippakunnan tuomiorovastiksi. Siinäkin virassa hän on ensimmäinen nainen Suomessa. Vanhan kunnon Paavali Juustenin Piispainkronikan kuvaukset lienevät jo kouluhistoriankin puolesta niin laajalle levinneitä, että piispa Henrikin 1150-luvulle ajoittuvan tarinan useimmat suomalaiset tietävät. Sen sijaan ensimmäinen tuomiorovasti -tai itse asiassa mies, josta sittemmin tuli ensimmäinen tuomiorovasti - tavataan asiakirjoissa vasta vuonna 1292. Mielenkiintoinen, hyvin mielenkiintoinen vuosi maamme historiassa useiden asiakirjalähteiden kannalta. Vuosi, jolloin Novgorodin ensimmäinen kronikka kertoo "urhojen menneen ruhtinaan sotapäälliköiden kanssa sotimaan jäämien maahan". Mutta takaisin rovastiin. Kyseinen herra, Raision Elaus, toimi Raision kirkkoherrana ja virkaurallaan kohosi Turun tuomiorovastin tehtävään. Hän on samalla ensimmäinen suomalainen, jonka tiedetään suorittaneen akateemisia opintoja.

Kirkkoherra on muuten erityisesti naispappeuden aikana hassu käsite. Samaa tyyliä kuin armeijan viestimiehet tai merenkulun perämiehet (näistä muuten kirjoitti armoitettu verkkokeskustelija Tuomas Viljanen hauskoja huomioita joskus sfnetin kultaisina vuosina; missä nyt vaikuttaneekaan). Kirkkoherra-sanan etymologia kuitenkin palautuu paimeneen viittaavaan ruotsin kielen sanaan kyrkoherde.