Kioskikirjailua ja vaakunoita
Aamulla työmatkalla satuin juttuihin Joukon, rautatieharrastuskollegan kanssa. Hän toi terveisiä Pohjois-Suomesta. Oli kuulemma nähnyt Kemissä vain yhden Sr2-vetoisen pikajunan; muut olivat olleet Dr16-vetoisia. Veturimiehet olivat kertoneet, että Sr1 oli ohi kulkiessaan onnistunut pimentämään kokonaisen kylän jossakin niillä nurkilla. Onko Lordilla, Tommilla tai muilla Pohjolan rautatiemiehillä tai -naisilla tietoa tästä tapauksesta? Itselleni uusi juttu. Syy ei kuulemma ollut veturimiesten tiedossa, mutta Sr1:tä ei toistaiseksi pohjoisessa pitäisi nähdä.
Opetustyöpäivä vaihtui iltapäivän hämärässä paperityöpäiväksi. Organisaatioyksiköt ja kirjautumiskomentosarjat vaihtuivat näyttötutkintotoiminnan strategiaan ja verkostoituneeseen kumppanuusyhteistyöhön. Koska ajankäytöllisesti on aivan sama, teenkö paperityöt työpaikalla vai kotona, valitsin jälkimmäisen. Ympäristö on takuuvarmasti rauhallisempi.
Illan tuotoksena oli 14 sivua kiiltävillä jargoneilla koristettua hallinnollista kioskikirjallisuutta hakaniemeläisten ahnaiden kuluttajien tarpeisiin. Toivottavasti tämä tekee kauppansa yhtä hyvin kuin vuosi sitten ilmestynyt edellinen osa.
Sen syvällisemmin bloggaukseen nyt paneutumatta tyydytetään yksi tarve täälläkin. Blogeihin johtaneiden hakusanojen listaus on ollut viime aikoina jonkinlainen muuminpoikanen. En siihen nyt osallistu, mutta tähän blogiin on aina välillä löydetty hakusanalla "maakuntavaakunat". Ei, siinä ei ole mitään hassunhauskaa tai muutakaan muumiainesta. Mutta tässä etsijöille kaipaamaansa: maakuntavaakunat mallia 1942, olkaa hyvä. Osa maakuntain koristeista kantaa jykevää herttuakunnan kruunua (esimerkiksi Varsinais-Suomi), osa hieman vaatimattomampaa kreivikunnan kruunua (esimerkiksi Uusimaa). Nämä ovat yhteydessä kyseisten maakuntien asemaan läänityslaitoksen ajalla. Tuon ajan kaupungit (38 kpl vuonna 1942) kantoivat vaakunassaan pääsääntöisesti oman maakuntansa kruunua. Poikkeuksena olivat jossakin historiansa vaiheessa linnoitetut kaupungit, joiden vaakunat oli koristettu herttuakunnan tai kreivikunnan sijasta linnoituksen muuria kuvaavalla ns. muurikruunulla (esimerkiksi Hämeenlinna tai Viipuri). Oma tapauksensa oli Pori, joka luotti linnoitusten, herttuoiden ja kreivien sijasta Korkeimpaan: sen kruununa nykypäivän oluttölkistäkin tutun nallekarhun päällä oli Deus protector noster -tekstillä kirjailtu nauha. Jossakin vaiheessa porilaiset laittoivat vaakunansa uusiksi. Päälle rakennettiin muuri ja nauha putosi nallen leuan alle. Myöhemmin perustettujen kaupunkien vaakunoissa kruunuja ei juuri näe, eivätkä kaikki vanhemmistakaan käytä kruunujaan. Muoti muuttuu noissakin, vaakunoissakin.
2 kommenttia:
"Oli kuulemma nähnyt Kemissä vain yhden Sr2-vetoisen pikajunan; muut olivat olleet Dr16-vetoisia. Veturimiehet olivat kertoneet, että Sr1 oli ohi kulkiessaan onnistunut pimentämään kokonaisen kylän jossakin niillä nurkilla."Tjaa? Enpä ole kyllä kuullutkaan moisesta! Kuulostaa kyllä uskomattomalta; Mitä pahaa Sr1 voisi muka tehdä että pimentäisi kokonaisen kylän? Ja sääli, jos ei niitä näy jatkossa, olisin kovasti toivonut niiden yleistyvän Oulun tienoilla.
Kiinnostavaa kyllä, ei ole tullut bongattua liikkuvia junia vähään aikaan. Ikkunastani näkyy kyllä rataa, mutta päivän pikajunista vain Kemijärvelle lähtevä tai sieltä tuleva juna aamulla tai illalla puoli yhdeksän aikaan respectively.Oikaisin tiistai-iltana ratapihan yli, ja parkissa oli yksi Dr16 ja deeveripari. Jälkimmäinen kai vetää puu- ja hakejunia Kemin ja Kemijärven välillä. Voidaan sitä kyllä käyttää matkustajajuniinkin, vaikka deevereillä on hommaa pysyä aikataulussa parinakin. Sähkövetureita ei näkynyt. Täytyykin käydä asemalla jos ehtii. Aika uskomattomalta kyllä kuulostaa, että oltaisiin taas palattu dieseliin. Toisaalta ehdin jo alkaa kaivata pielstickin murinaa.
Lähetä kommentti