tiistaina, joulukuuta 28, 2004

Katastrofitriviaa


Kaakkois-Aasian hyökyaaltokatastrofi kuulemma koskettaa suomalaisia lähempää kuin esimerkiksi viime vuotinen Iranin maanjäristys. Syyksi kerrotaan se, että lähes jokainen suomalainen tuntee jonkun alueella joskus matkailleen. En väitä vastaan, vaikka itse en taida tuntea ketään tuolla suunnalla käynyttä. Ettei Yleisradio tuossa(kin) maininnassa yleistänyt varakkaat ja koulutetut kaupunkilaispiirit edustamaan koko kansaa?

Joka tapauksessa nyt jos koska on hyvä tilaisuus osallistua yhteisen hyvän talkoisiin vaikka vain enemmistön kannalta vähäisimmän vaivan tietä, kukkaronnyörejä raottamalla.

Monia suomalaisia on koskettanut läheltä toinen ikävä asia, josta pääkaupungin lehti tiesi kertoa. Pyhät ovat olleet sikäläiselle poliisille vilkkaimmat tällä vuosikymmenellä. Hälytystehtäviä oli 548, useita kymmeniä enemmän kuin vuosi sitten.

Oman seudun yksi paikallislehdistä puolestaan kertoi ennätysrauhallisesta joulusta niin pelastustoimen, poliisin kuin sairaankuljetuksenkin osalta. Ainoa poliisia työllistänyt tehtävä oli peurakolari Pälkäneen suunnalla. Pelastuslaitoksen sai liikkeelle yksi automaattisen paloilmoitusjärjestelmän vikahälytys. Mutta ei sovi nuolaista liian varhain. Tänään hälytysajoneuvoja on sitten liikkunutkin seutukunnalla melkoisesti.

Tietenkin on toivottavaa, että kukaan ei joudu tekemisiin paloautojen kanssa siten, että joutuisi tulipalotilanteeseen. Jospa kuitenkin viljellään tällä kertaa rautatietrivian sijasta hieman paloautotriviaa.

Itse kukin meistä lienee huomannut, että paloautot on merkitty koodinumeroin, tyyliin H21 tai T11. Mistä nuo koodit tulevatkaan? Kirjaimet, kuten arvata saattaa, määräytyvät kunnan mukaan. Näin ollen kirjain ei juurikaan yksilöi autoa, voihan H tarkoittaa yhtä hyvin Helsinkiä kuin Hämeenlinnaa. Kuntatunnus voi olla myös kaksikirjaiminen, esimerkiksi KK on Kylmäkoski. Joissakin kunnissa tunnuksessa saattaa olla lisäksi kirjan S. Tämä tarkoittaa sopimuspalokuntaa eli kunnallisen pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen tehnyttä vapaaehtoispalokuntaa. Pienissä kunnissa VPK:n kalustoa ei aina ole tapana erotella kunnallisesta tunnuksen osalta.

Ensimmäinen numero on kunnan pelastusasematunnus. Pienissä kunnissa, joissa on vain yksi paloasema, se on 1. Esimerkiksi Helsingissä ensimmäinen numero määräytyy seuraavasti:






1Keskuspelastusasema (Kallio)
2Erottajan pelastusasema
3Haagan pelastusasema
4Käpylän pelastusasema
5Malmin pelastusasema
6Mellunkylän pelastusasema
7Kipparlahden pelastusasema
8Suomenlinnan pelastusasema

Toinen numero 1 ... 9 yksilöi ajoneuvon käyttötarkoituksen. Tuota numeroa opiskelemalla voi harjaantua erottamaan eri tarkoituksiin tehdyt autot toisistaan. Numero määräytyy koko maassa samoin perustein seuraavasti:








0Johtokeskusauto
1Pelastus- tai sammutusauto (vanhalla palokuntalaiskielellä "hyökkäysauto")
2Muu pelastus- tai sammutusauto
3Säiliöauto
4Vaahto- tai jauheauto
5Raskas pelastusauto
6Puomitikas- tai nostolava-auto
7Kalusto-, miehistö- tai letkuauto
8Vahingontorjunta-auto
9Ambulanssi

Suurilla pelastusasemilla saattaa olla useita samaan käyttötarkoitukseen varattuja autoja. Tällöin niiden tunnuksessa on vielä kolmas numero, joka on aseman sisäinen järjestysnumero.

Entä miksi paloauto on punainen? Ennenvanhaan punaista pidettiin helposti havaittavana värinä, mitä se ei kuitenkaan ole. Pimeässä punainen väri erottuu erityisen huonosti. Vaikka 1970-luvulla asiasta oli jo tutkimustietoakin saatavilla, ja keltainen oli todettu kaikkein parhaiten eri valaistusolosuhteissa havaittavaksi väriksi, sisäasianministeriö määräsi pitkän keskustelun jälkeen väriksi perinteisen punaisen vuonna 1977. Havaittavuutta tosin yritettiin parantaa suosittamalla kylkeen valkoista raitaa ja puskurien maalaamista valkoisiksi. Tällaisia omatoimisia havaittavuuden parannusyrityksiä lienee tehty jo ennen yhtenäistä ohjeistustakin 1950-luvulta alkaen.

Punaista on yritetty tehdä havaittavammaksi Espoossa jo vuonna 1972 alkunsa saaneella ns. punaisen päiväloistevärin käytön avulla. Ensimmäinen "neonpunainen" paloauto oli Mercedes-Benz Unimog -mallinen Espoon E12-sammutusauto. Päiväloistevärin ongelmana on huono auringonvalonkestävyys, ja siinäkin keltainen olisi havaittavuudeltaan punaista edellä. Ambulanssien värityksestä ei ole samanlaista sitovaa ministeriötason ohjetta, ja siksi niitä näkee myös mm. keltaisina.

Ei kommentteja: