Otosta Yrjöön

Kun piinaviikko on välikauden jälkeen vaihtunut otonpäivästä yrjönpäivään kestävään vanhan kansan viinaviikkoon, kävimme Alko Oy:n paikallisliikkeessä ensimmäistä kertaa sitten alkoholiveromuutosten. Asia, josta talvella kovasti kohistiin, oli karua todellisuutta. Egri bikaver ja moni muukin maailmanparannukseen soveltuva viiniköynnöksen hedelmä näytti lähes kallistuneen. Luultavasti vain näytti. Skottilaista (höyry?)koneöljyä ei rautatiepaikkakunnalla enää ollut edes tarjolla. Korin pohjalle tuttua halpaa australialaista valkoviiniä.

Lisää öyhötystä

Nyt kun juomat on hankittu, sopii harjoittaa lisää ammattikouluöyhötystä. Ystävämme lampolasta on selvinnyt hyvässä kunnossa pääsiäispöydästä, mistä lämpimät onnittelut.

Toveri Ihmelammas mitä syvimmin uusintaa kirjoituksellaan sitä yleistä käsitystä, joka on johtanut Suomen koulutuspoliittisten linjausten korkeakoulupainotteisuuteen. Kun koulutuspoliittisessa keskustelussa otetaan kansantaloudellisten vaatimusten sijasta argumenteiksi 1800-luvun arvot, päädytään juuri nykyiseen korkeakoulupolitiikkaan, jonka seurauksena X-Marketin rahastajalta edellytetään maisterin tutkintoa ja kuittihihnan vaihtajalta diplomi-insinöörin vastaavaa.

Siinä olen Ihmelampaan kanssa samaa mieltä, että ammattikoulussa opettava ei suinkaan tarvitse tiedekorkeakoulututkintoa. Siitä on kiistämätöntä hyötyä joissakin toisen asteen ammatillisen koulutuksen tehtävissä, mutta ammattitaidon opettamisessa tarvitaan myös tukevampaa käytännön osaamista. Atk-alalla vaikkapa datanomi voi ammattikoulussa hyvin vastata niitä kuuluisaa kymmentä maisteria tai diplomi-insinööriä. Julkisen sektorin työsuhde-ehtojen siirtyessä yhä laajemmin yksityisen sektorin suuntaan luulen tehtävänmukaiseen osaamiseen liittyvän taidon näkyvän aikaisempaa enemmän myös palkkauksessa.