hgerqh o kurios ontws

Aurinkoisen pääsiäisaamun ohjelmaan kuului kirkkomatka Sääksmäelle. Seitsenkymmenluvun radikaalin laululiikkeen kärkisäveltäjä, nykyisin ponteva kotiseutumies, avasi oven. Vanhan ajan herrasmies. Pitäjän toista radikaalia, pyhän vihansa vuosikymmenten läpi säveltäjää tarkemmin säilyttänyttä, ei temppelissä näkynyt. Lieneekö ollut verkkoja kokemassa. Ei hänkään kirkkoon päin sylje.

Messu kirkonkiertoineen ja mehiläisvahakynttilöiden jakamisineen oli ehtaa paikallisten tapojen mukaista tavaraa. Musiikkipuoli taitavine duettoineen ja viuluineen taisi olla Rydmanin itse järjestämää. Mikäs tuolla on sisäsiistiä mystiikkaa harjoittaessa, maan suurimman linnavuoren juurella, seutukunnan vanhimpien seinien suojassa. Pidetäänhän sellaista kaipaavat karitsat pois new age -houkutuksista kunnollisina ja tunnollisina kymmenysten maksajina :-) Olenkohan aivan väärässä, kun kuvittelen vaivannäöllä - ja epäilemättä hyvin aikomuksin ja hyvällä maulla - toteutettavien kirkonmenojen houkuttelevan väkeä myös kaupungista vanhaan emäseurakuntaan?

Kahvia tuli keiteltyä kotona ensimmäistä kertaa useampaan viikkoon, kuten aikomus oli. Kananmunilla vahvistettu aamiainen piti nälän loitolla pitkälle iltapäivään. Niistä ja suklaamunista sai aimo annoksen pontta haravan varteen. Sammalta ja koivunrisuja nousi useampi kottikärryllinen. Iltapäivän räntäsade lopetti työt ulkona.

Pääsiäislammas kuului vain Vilman ruokalistalle. Talouden sekasyöjät harjoittivat kasvissyöntiä perunan ja tofun muodossa.

Jos tätä lukee Uuden Testamentin eksegetiikkaa tai yleensä klassillisia kieliä tunteva, saako rippikoulupohjan eksegeetikko ja muutenkin kielitaidollisesti hyvin rajoittunut kysyä, onko postauksen webin kautta haetussa otsikossa mitään itua?