Ammattikouluöyhötystä

Lännen Lokari tarjoaa talvisodan hengessä sympatiaa täällä karuissa olosuhteissa Ammattikouluntiellä ja Amiksenjoella kamppaileville. Kiitos paljon, mutta tilanne rintamalla näyttää sangen hyvältä. V-pommituskin, josta maailmalla liikkuu huhuja, taitaa olla pelkkä kauhukertomus.

Vakavasti puhuen oma kokemukseni koskee ensisijaisesti aikuisten kanssa toimimista - josta siitäkin liikkuu hurjia harhakäsityksiä erityisesti tiettyjen koulutusmuotojen osalta. Itse luulisin ammatillisen aikuiskoulutuksen olevan opettajan pedagogisen (vai pitäisikö sanoa andragogisen) työn kannalta lähellä avointa yliopistokoulutusta. Sisältöalueet ovat luonnollisesti toisenlaiset, mutta asiakaskunta - monessa suhteessa tabula rasasta poikkeava - on kokemustensa täyteläisyyden ja kirjavuuden puolesta yhtä antoisaa.

Nuorten kanssa toimimisesta edelliset, verrattain vähäiset kokemukseni ovat vuosituhannen vaihteen tienoilta yhtäältä eräästä tamperelaisesta ammattioppilaitoksesta ja toisaalta eräästä ympäristökunnan lukiosta. Miksi muuten näiden kahden omalla alallaan arvokasta työtä tekevän koulun nimiä ei voisi sanoakin: Hervanta ja Toijala siinä olivat kyseessä. Kun jätetään huomiotta opetustyön viitekehyksenä toimiva lainsäädäntö ja sen ohjaama tutkintorakenne, en näkisi opettajan työn kannalta suurtakaan eroa mainitsemieni esimerkkitapausten välillä. Molempien opiskelijat olivat varsin fiksuja nuoria ihmisiä.

Minua puolestaan ovat lievästi järkyttäneet Lovelacen testissä usein toistuvat kuvaukset harjoitustöiden plagioinnista. Roistojako kyseinen oppilaitosmaailma on täynnä? Ajatukseni on luonnollisesti virheellinen, koska se ei perustu kuin tekstin perusteella välittyviin mielikuviin ja oppilaitosmaailmoidemme väliseen kontrastiin harjoitustöiden luonteen osalta. Tarkoitan sitä, että ammattikoulussa plagiointi ei yleensä ole edes mahdollista. Miten plagioida määrätyssä (sangen rajallisessa) urakointiajassa toteutettava verkkopalvelun asennus ja konfigurointi tai kerroskaapeleiden päättäminen jakamon kytkentäpaneeliin? Muilla kuin atk-alalla vastaavat esimerkit olisivat ehkä vielä parempia.

Muta nyt päivä näyttää aivan liian hyvältä, jotta voisi välttää houkutuksen tarttua haravanvarteen. Joten ei muuta kuin pihalle. Ennakoinkohan väärin, jos luulen iltapäivällä tällä tiellä ohi kulkevien moottoripyörien lukumäärän ohittavan autojen lukumäärän? Ainakin, jos maaseudunkin yhä keski-ikäistyvämpään kulttuuriin olennaisesti kuuluvia talven seisontavakuutuksessa olleita 1970-lukulaisia yhdysvaltalaisvalmisteisia autoja ei lasketa :-)