Vielä lisää sivistymätöntä tarinaa sivistyksestä

Työmaalla vanha langaton tonttipuhelinverkko on vaihdettu GSM-pohjaiseen ratkaisuun. Tavoitettavuus paranee, kun töitä tehdään monesta syystä aina vain suuremmassa määrin opetustilojen ulkopuolella. Saatiin hienot päätelaitteetkin: Nokian 3310-sarjan matkapuhelimet. Ainakin omaan 6250-halkooni verrattuna tuo pienikokoinen laite näytti todelliselta juppihärveliltä, vaikka ei kai olekaan kovin erikoisilla ominaisuuksilla kuorrutettu. Silti pidän enemmän kouriintuntuvasta vanhasta kapulasta.

Opetuksessa käsiteltiin DNS-nimipalvelun toimintaperiaatetta. Ammattikoulussa on tietenkin paljon tärkeämpää oppia käytännössä pystyttämään ja konfiguroimaan esimerkiksi yrityksen intranetin BIND tai Windowsin AD-toimialueen nimipalvelin kuin tuntea koko järjestelmän rakenne perin pohjin. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ammattitaidon taustalla tulee olla käsitys siitä kontekstista, jossa taitoa sovelletaan. Sitä voisi kutsua ammatilliseksi sivistykseksi. Ilman sitä paraskin käytännön taito jää pohjimmiltaan vain yksittäiseksi taitotempuksi.

Kotimatkalla linja-autossa torkahdellessani mietin asiaa, josta on varmaankin kirjoitettu paljon. Nytkin weblogeissa Markku Jantunen pitää hienoa yleistietokilpailua ja eilen väiteltiin parissa paikassa rautatietietämyksen ja sivistyksen suhteesta.

Miksi yleissivistykseksi herkästi katsotaan, että tietää jonkin taulun tekijän, mutta sivistystä ei monenkaan mielestä ole tietää, mitä tekee seuraava:

class Tahtiprinttaus

{

	public static void main(String [] args)

	{

		for (int laskuri=0;laskuri<args.length;laskuri++)

		{

			piirra(Integer.parseInt(args[laskuri]));

		}

	}



	public static void piirra(int lkm)

	{

		for (int maara=0;maara<lkm;maara++ )

		{

			System.out.print("*");

		}

		System.out.print("\n");

	}

}

Ajatellaan hetki, kumpi on asiayhteydessään merkittävämpää: romantiikan aikaisen taiteilijan tunteminen vai jonkin arkielämässämme vaikuttavien atk-järjestelmien toimintaan liittyvän alkeisperiaatteen hahmottaminen (tuohon kohtaan tietokoneohjelmoinnista oikeasti tietävät voisivat varmasti keksiä paljon paremman esimerkin kuin tuon tähtikuvioiden piirtelyn).

Eikö yleissivistyksen voisi ajatella tarkoittavan arkielämässä yleisten ja merkityksellisten asioiden tuntemista, vaikka kyseistä tietoa ei käytännössä itse tarvitsisikaan? Klassinen korkeakulttuuriin liittyvä sivistys on eri asia, vaikka arvostettavaa onkin.

Eikö historiallisen, esteettisen ja muun vastaavan tietämyksen luokittelu yleissivistykseksi omalla tavallaan väheksy noiden alojen ammattilaisia? Heidän ammattiosaamisensa alennetaan joksikin sellaiseksi, jonka "kaikki osaavat". Samalla taas hylätään arkielämän kannalta mielekästä tietämystä sellaiseksi ammattisivistykseksi, joka kuuluu vain joillekin. Tällaisen ajattelutavan pelottavin seuraus on käytännön elämässä merkityksellisen tiedon epätasa-arvoinen jakautuminen, joka liian pitkälle vietynä voi johtaa yhteiskunnan jyrkkään jakautumiseen.

On sanottava, että tuo Caspar David Friedrichin maalaus on jollakin kummallisella tavalla kiehtonut minua. Asuuko joissakin meistä pieni muinaisen Alarikin heimoveli? Ei kai sentään. Myönnän pitäväni myös düsseldorfilaisen koulukunnan kasvattamien suomalaistaiteilijoiden töistä.

Synkkä syrjäinen kartano, jossa puukot heiluvat, ei kuulosta mukavalta paikalta Kukkasille :-( En ihmettele, kun mieli tekee muualle.