Tenttikysymyksiä ja ideaalityyppejä

Polvi ei onneksi ole pahemmin vaivannut.

Jatketaan samalla linjalla kuin aiemminkin ja julkaistaan mahdollisesti kiinnostuneiden avuksi opetushallinnon tutkinnon B-osan (henkilöstöhallinto, taloushallinto ja opetusalan hallinto) tenttikysymykset Tampereen kesäyliopiston tänään järjestämästä tentistä. Sanatarkkoja nämä eivät ole, koska kysymyspaperi piti palauttaa.

Henkilöstöhallinto

1. Virka-aseman väärinkäyttö


2. Virkamiehen oikeus sivutoimen harjoittamiseen


3. Työsopimussuhteen syntyminen

Taloushallinto

1. Kunnan taloudelliset tunnusluvut


2. Perusopetuksen rahoituksen perusteena olevien yksikköhintojen porrastukset


3. Koulutoimen kustannusten seurantaraportointi

Opetusalan hallinto

1. Valtion oppilaitosten hallinto


2. Perusopetuksen järjestämisvelvollisuus ja järjestämistavat


3. Salassapito ja tietojensaantioikeus perusopetuslain mukaan

Liian heikosti tähänkin oli taas tullut valmistauduttua. Kysymykset olivat melko perusopetuspainotteisia, eikä siitä alueesta allekirjoittaneella ole käytännön kokemustakaan. Lokakuussa uusi yritys.

Tampereen tullinaukio on näemmä taas täyttymässä. Jos en ihan väärin katsonut, niin opiskelija-asuntosäätiön nimissä sinne rakennetaan jotakin taloa. Joskus tuolla paikalla oli tiilinen alunperin teollisuuskäyttöön tehty rakennus, jossa sittemmin toimi muistaakseni huoltamo ja kuuluisa Cafe Juntti. Tuo vuorokauden ympäri avoinna ollut kahvila taisi olla vielä 1980-luvun lopulla, aivan viimeisinä aikoinaan, melko omalaatuinen paikka varsinkin öiseen aikaan.

Mistä ihmeestä muuten todellisessa elämässä löytäisi "Ihmissuhteet"-verkkopäiväkirjan tämänpäiväisessä merkinnässä mainittuja "duunarin" ideaalityyppejä? Mikä tahansa miehinen yhteisö koulutustaustasta riippumatta saattaa joskus puhua raksapölkyllä norttia sauhuttelevan miehen tavoin, kun taas rakennustyömailla tai vastaavilla tuollainen ei suinkaan ole ainoa diskurssi. Kirjoituksen aiheena olleita parisuhteita ajatellen oma näkökantani on se, että koulutustausta kertoo ihmisestä lähinnä sen, millaiseen ammattiin hän on suuntautunut tai ajatellut suuntautua. Parisuhteen kannalta koulutuksella ei ole kuin korkeintaan välineellistä (taloudellista yms.) merkitystä, koska yksityisten elämänkenttien alueella ihminen yleensä käytännön syistäkin käyttäytyy eri tavalla kuin esimerkiksi työssä. Ihmisen työroolista ei voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä kotiroolin suhteen varsikaan jos ihmistä ei tunne erityisen hyvin. Ideaalityypit "duunari" tai "akateeminen" pohjautuvat koulutukseen ja ammattiin, ja niiden avulla voidaan muodostaa (yleensä hyvin subjektiivisia) stereotypioita henkilön työnkuvasta ja varsinkin aikaisempina vuosikymmeninä siihen oleellisesti liittyneistä muista seikoista, kuten taloudellisesta asemasta tai poliittisesta maailmankatsomuksesta. Sellaisinaan vaikkapa parisuhde-elämän alueille siirrettynä vuosikymmenien takaiseen luokkajakoiseen yhteiskuntaan liittyvät "duunarin" ja "akateemisen" ideaalityypit ja näihin ideaalityyppeihin liitetyt käytösodotukset eivät läheskään aina vastaa nykypäivän todellisuutta.