Runon ja suven päivä

Epärunollisuuteni ansiosta Betonimylläri jää odottamaan parempaa aikaa, vaikka se kalenteriin sopisikin.

Päivän kirjallisuusannokseksi sai riittää "Me Tupu, Hupu ja Lupu". Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että kun on lukenut yhden Barksin tarinan, on lukenut ne kaikki yhtä hyvin kuvallisen kuin juonellisenkin ilmaisun puolesta. Sinänsä Disney-maailma on mestarillinen: kerran ilmaistua pedanttisen tarkasti uusintavaa luovuutta nimenomaan tarvitaan ylläpitämään fani-ilmiötä, jolloin kulttuurillinen toiminta tulee markkinataloudessa kannattavaksi.

Iltapäivällä rullasauvailimme tehtaanpiippujen suuntaan. Omin voimin kulkeneita oli liikkeellä paljon. Synkät pilvet ja kaukainen jyrinä panivat miettimään jatkamista jo pian kunnanrajan jälkeen. Päädyimme kuitenkin Metsäkansan kirkolle saakka. Takaisin päin painelimme kilpaa saderintaman kanssa. Vain muutama tippa saatiin viime metreillä. On tunnustettava, että märällä pinnalla luistelun huono puoli on laiskan mielestä lähinnä se, että pyörät pitää avata ja akselit ja laakerit kuivata, siivota ja öljytä. Tämä ei tietenkään olisi huono toimenpide vaikka miten usein tehtynä.