Lomaelämää

Eilisiltapäiväiseltä Tampereen reissulta tarttui mukaan uudet laakerisarjat luistimiin. Maanantainen vesi teki tuhonsa vanhoille yhdessä niihin kertyneen pölyn kanssa. Lisäksi löytyi viimeinkin toimiva työkalu laakerin irrotukseen. Luultavasti jokaisen rautatieharrastajan arsenaaliin kuuluvaa VR:n kolmioavainta muistuttavalla työkalulla yksinkertaisesti painetaan laakeri irti pyörästä. Toimivuus ei perustu sen hienompiin asioihin kuin mittatarkkaan kokoon ja muotoiluun. Aiemmat yritykset kolmikyntisellä ulosvetäjällä ja "vinkasta" itse väsätyllä virityksellä eivät ottaneet toimiakseen. Päinvastoin, milloin pyörän pinnoite, milloin holkkien päät olivat vaarassa. Kokeilulenkki osoitti uuden laakeroinnin toimivaksi.

Kuten asiaa harrastavat minua paremmin tietävät, luistinten laakereissa käytetään ABEC-luokitusta, joka kuvaa laakerien kuulien ja laakerikehän välistä toleranssia. Mitä suurempi luku on, sitä pienemmät ovat toleranssit, eli laakeri on ainakin periaatteessa parempi. Käytännössä tosiharrastajat sanovat, että numeroita tärkeämpää on materiaali.

Lisää haircut-kirjoitusta sen verran, että parturissakin tuli käytyä. Tällä kertaa kaljun ajoi omassa koulussa opiskeleva neitonen. Hinta oli edelleen kohtuullinen 0,00 euroa, eikä ajanvaraustakaan tarvittu.

Värikaupasta oli kuulemma ostettu tänään maalipönttö poikineen. Sääennuste on melko lupaava.