Kaikki valta tietokoneille!

Timo Salo esitti Tommi Perkolan kannattamana ennustuksen tekoälyjohtamisesta.

Siinä, että tietokonetta (eli sen ohjelmistoa) käytetään ihmisanalyytikon sijasta päätöksenteon tukena, ei ole mitään erikoista. Niinhän nykyäänkin tehdään, Salon mainitsemien taloudellisten analyysien ohella sääennustuksista asejärjestelmien tuottamiin uhka-analyyseihin. Varmasti suuntaus on se, että tietokoneelle annetaan analysoitavaksi yhä arkipäiväisempiä asioita myös kansantalouden mikrotasolla. Johdon tietojärjestelmät eli MISit ovat jo kauan sitten eläneet hypetyksensä aallonharjan.

Ajatus tietokoneesta varsinaisena päätöksentekijänä on mielenkiintoinen. Ongelmana ei varmasti ole se, ettei tietokone voisi tehdä päätöksiä siinä, missä samalla informaatiolla varustettu ihminenkin, ja vieläpä käsitellä tuota informaatiota äärettömän paljon ihmistä nopeammin.

Ensimmäinen ongelma on uskottavuus. Entä jos tietokoneen tekemää päätöstä ei haluta noudattaa? Ilman sanktioita keskimääräinen ihminen on tuskin sen alistuvampi tietokoneen kuin ihmisenkään tekemiin ns. ikäviin päätöksiin. Ihmisellä päätöksentekijänä on käytettävissään ne sanktiot, joihin hän kykynsä, asemansa, valtansa tai omaisuutensa perusteella kykenee. Viimeisenä jopa väkivalta. Tietokoneella tuskin on tällaista valta-asemaa, ellei ihminen sitä sille tavalla tai toisella rakenna alistamalla jonkin materiaalisen tai fyysisen sanktiojärjestelmän tietokoneen päätösten toteuttamista valvomaan. Jos näin tehdään, sanktioiden käyttö - eli päätösvalta viimekädessä - jää ihmiselle.

Toinen ongelma on se, että tietokone ei päätöksentekijänä ole sen puolueettomampi kuin ihminen, koska molemmat tekevät päätökset jonkin informaation varassa. Luen tässä "informaatioon" kuuluvaksi myös päätöksenteon kannalta epäoleelliset seikat. Ihmistä on helppo manipuloida - tarkoitan tässä manipuloinnilla pyrkimystä puolueelliseen päätöksentekoon - lahjonnan ja uhkailun kaltaisin keinoin ja tunteisiin vetoamalla. Tietokonetta manipuloidaan syöttämällä päätöksenteon informaatioksi jotakin sinne kuulumatonta, joka ohittaa tarkistusjärjestelmät. Voi olla, että ensivaiheessa manipuloijat tietokonevaltaisessa järjestelmässä olisivat erilaisia henkilöitä kuin ihmisvaltaisessa, mutta pitkällä aikavälillä mitään kovin suurta muutosta nykytilanteeseen tuskin olisi nähtävissä. Atk-alan arkipäivään kuuluva kilpajuoksu tietokonevirusten ja niiden estäjien välillä kertoo, että tekniikan kehittyessä tietokoneiden ei-toivotun manipuloinninkin mahdollisuudet kasvavat.

Tietokonevaltaisessa yhteiskunnassa ihmisten valta ei katoa. Se siirtyy eri ihmisryhmille ja osin katoaa välittömästä näkyvyydestä. On vaikea ennustaa edes, vähenisikö valtaa tavalla tai toisella käyttävien ihmisten määrä. Jos nyt juristi tai poliitikko on tärkeä päätöksentekijänä ja lääkäri tärkeä tämän elämän ylläpitäjänä, on tietokonevaltaisen yhteiskunnan vallankäytön harmaa eminenssi ohjelmistokehittäjä (päätöksentekojärjestelmän kaltaiset tietokoneohjelmat eivät synny itsestään, ja sitten kun koneet ehkä alkavat oppia niitä toimivalla tavalla tekemään, voinee asiansa osaava ohjelmistoasiantuntija kuitenkin puuttua peliin), ja datanomit ja tietokoneasentajat kokevat "päättäjän" elämän ylläpitäjänä samankaltaisen statuksen muutoksen kuin on tapahtunut välskärin ammatin muuntuessa lääkäriksi. He, joilla tietokonevaltaisessa yhteiskunnassa valta olisi, olisivat sikäli mukavassa asemassa, että he voisivat yleensä ottaen vierittää syyn kaikesta tietokoneille.

Naiivi salaliittoteoria rakennetaan kysymällä, miksi juuri (tieto)teknisesti ja erityisesti ohjelmistoteknisesti suuntautuneet ihmiset eli tämän vuosikymmenen niin sanotut tiedostavat piirit tuntuvat joskus olevan viehättyneitä Salon esittämän kaltaisista ennustuksista ;-)

Myönnän olevani tietokoneiden suhteen melko skeptinen. Se johtuu siitä, että oma kanssakäymiseni tietokoneiden kanssa tapahtuu usein tilanteissa, jossa ne ovat fyysisesti heikoimmillaan (kyllä, tietokoneellakin on "ruumis" ja "fyysinen olomuoto", jotka tässä tapauksessa tosin on tulkittava varsin epämääräisesti ja laajasti). Ehkä patologilla, saattohoitajalla tai haudankaivajalla on samankaltainen suhtautuminen ihmiselämän fyysisen puolen mahdollisuuksia ylistävään hehkutukseen?