Sähköasentaja ja trukinkuljettaja kehittyvässä sääty-yhteiskunnassa

Tommi Perkola mietti jokin aika sitten alan vaihtoa putkiasentajaksi, mihin Henry heitti varsin paikkansapitävän kommentin erilaisten ammattien henkisiä kykyjä koettelevista vaatimuksista.

Minä kokeilin tänään kahta erilaista oikeaa työtä. Asiaa turhan kauan lykättyäni sain vihdoin vaihdetuksi autotalliin varaavat lämpöpatterit. Kellokytkimen avulla voi nyt aikaisempaa paremmin hyödyntää edullista yösähkötariffia tallin lämmityksessä. Kulta pesi lakanoita. Kirpeässä pikkupakkasessa niistä kuivuu hiljalleen raikkaita.

Ennen työhön ryhtymistä piti poiketa ostoksilla. Maatalousliikkeessä pääsin toimittamaan trukinkuljettajan tointa, kun hallin ainoa myyjä piti nostaa katon rajaan varastohyllylle hakemaan kaipaamaani. Rautakaupassa kauppias tervehti sisustuspuolella katsellutta naista: "Päivää, onko isäntä hukkunut?" Naisen tuntui olevan vaikea pidätellä närkästystään: "Ei, odottelen myyjää." Minun oli helppo ymmärtää molempia.

Olisin ostanut myös lasit ja sydänlangat kahteen vanhaan ehjään, mutta lasittomaan myrskylyhdyn runkoon, mutta laseja ei löytynyt. Niitä ei kuulemma kannata myydä erikseen, koska koko lyhdyn sai kahdella ja puolella eurolla. Harmittavaa kyllä jättää muutoin ehjä runko turhan pantiksi. Jos kerran uusi kaukoidässä tehty lyhty on niin halpa, eikö pelkkä lasi olisi vielä halvempi? Eikö pelkkiä lasejakin voisi tuottaa maahan kokonaisten lyhtyjen ohella? Kynttilälyhdyn rikkoutuneen lasin tilalle sain sentään kotitarpeista uuden kierrätykseen vientiä odottavan rikkinäisen tasolasin palasen ja lasiveitsen avulla. Nyt saa pihaan hieman tuulisuojattua elävää valoa.

Kylän nykyisin ainoaan autonpesukoneeseen oli aamupäivällä pitkä jono. Illansuussa se oli lyhentynyt muutamaan autoon, joten liityin jonon jatkoksi.

Verkkopäiväkirjurien toiveita on toteutettu. Pinserin listalle on nyt rakennettu yhdenlainen sarjoihin jako. Mielenkiintoista nähdä, miten tämä uusi järjestelmä vaikuttaa listaan, vai vaikuttaako mitenkään. Vaihtelevatko säännöllisesti päivitettävät blogit "sarjasta" toiseen vai alkavatko "sarjat" elää kukin omaa sisäsiittoista elämäänsä? Muodostuuko hiljalleen weblogien sääty-yhteiskunta? ;-)