tiistaina, syyskuuta 21, 2004

Toissapäiväisen filmin tunnelmissa


Jäin työpäivän jälkeen kaupunkiin, kun yhteistä hyvää oli tarkoitus kokoustaa Riston luona. Kävelin tihkusateessa rauhallisesti Yrjölän kaupunginosaan, mutta muistin Riston kotikadun aluksi väärin. Pian oikeakin löytyi.

Kaupunginosa on puhdastyylinen rintamamiestalojen alue. Jokunen alkuperäiskuntoiseltakin näyttävä löytyy. Sunnuntainen elokuva ei voinut olla tulematta mieleen.

Muistan, kun vuosia sitten katselimme taloja myös siltä suunnalta. Parissa esittelyssäkin käytiin. Yhdessä kohteessa vanha osa interiööriä oli jätetty tai jäänyt 1940-1950-lukujen taitteeseen. Edelleen, aivan kuin Juoksuhaudantiessä. Vaikka emme suinkaan sylje menneisyydelle, emme olleet valmiit ostamaan ylisukupolvista nostalgiaa. Muistelisin tilankäyttöratkaisuja kokonaisuudessaankin melko - miten sen nyt sanoisi - mielenkiintoisiksi.

Kävellessäni mietin, millaista olisi kulkea tätä reittiä päivittäisenä työmatkana. Ympäristö olisi paljon urbaanimpi kuin nykyinen. Tehdas kumisisi melkein vieressä.

Poikani Tarmo! Tiedätkö, mitä hallllitus tekee?


Kokouksessa puitiin paljon asiaa. Ei ehkä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, mutta valmistakin tuli.

Lienen ennenkin kirjoittanut, että sangen monessa yhdistystoiminnassa virallisluonteisuus ja byrokraattisuus latistavat kokonaisuutta. Aktiivisimmat toimijat huomaavat pian istuvansa hallituksissa ja johtokunnissa, usein toimihenkilötehtävissä, jos vain ovat yhtään luku- ja kirjoitustaitoisia. Siitä alkaa usein heidän harrastusintonsa latistuminen. Aikaa ei enää riitä sille mahdollisesti käytännön toiminnalle, jota varten mukaan liityttiin. Pahimmassa tapauksessa innostus koko asiaa kohtaan heikkenee. Ja kun yhdestä päästä vanhoja toimihenkilöitä poistuu, uudet toiminnasta kiinnostuneet aktiivit kaapataan latistamaan harrastusintonsa johtokuntiin yhä varhemmin.

Menneinä vuosikymmeninä johtokuntapaikat olivat kuulemma tavoiteltuja. Syyksi tarjotaan usein ajan politisoituneisuutta, jossa jokainen kynnelle kykenevä halusi päästä osalliseksi virallisesta vaikutuskanavasta. Se voi hyvin olla osatotuus. Luulen, että lisäksi byrokratia jopa valtionhallintoon saakka tehtävine raportteineen on nykyisin väsyttävämpää kuin ennen.

Taisin tahattomasti ärsyttää joitakuita kinuamalla osaston "humveeta" eräälle tulevalle keikalle.

Kotiin palatessa oli jo pilkkopimeää. Vilma oli jo odotellut paitsi ruokaa, erityisesti ulospääsyä. Kissaneiti viihtyy niityllä ja muualla lähimaisemissa hyvin, kun sää on vielä melko lämmin. Voisi kuvitella hiirestyskauden olevan käynnissä, mutta saaliita ei ole kotiin kannettu.

Ajoneuvohallintokeskus oli muistanut verolipulla ja operaattori lankapuhelinlaskulla.

Ei kommentteja: