Asentajan illanvietto

Joskus nukkuminen jää budjettipuintien ja yhdistystoiminnallisten velvoitteiden vuoksi vähiin. Tällä viikolla monena päivänä on kokoustettu myöhään ja sen jälkeen tuotettu merkkijonosaastetta. Kyseessä on aivan erinomainen yhteensattuma sikäli, että puolisoni on työmatkalla pohjoisessa. Kummallekaan ei tule paha mieli toisen läsnäolemattomuudesta. Huomenna hän tulee kotiin, mikä tekee päivästä juhlapäivän.

Nukkumattomuuden aiheuttamaan olotilaan kahvi ei ole minulle hyvä lääke. Jos joisin sitä niin paljon kuin tekisi mieli, tuloksena olisi vain huonompi olo. Illansuussa nautin kotimarketin tarjouksessa olleen parin desilitran tölkin kofeiini- ja tauriinipitoista juomaa. Vekkuli aine. Tölkin kyljessä ilmoitettiin käyttösuositukseksi maksimissaan viisi tölkkiä vuorokaudessa. Veikkaan, että viidestä tuollaisesta tölkistä tulisi yhtä "virtuaalitodellinen" olo kuin viidestä, paljon kookkaammasta, kaljatölkistä.

Omalla kohdallani toimivin lääke nuutuneeseen olotilaan on ulkoilu. Työpäivän jälkeen sade viivytti hetken sisällä. Valmistauduin henkisesti illanviettoon päivittämällä kotona ADSL-päätteen ja reitittimen "firmwaret". Ensinmainitun kohdalla valmistajalla oli erinomainen suositus: älä päivitä, jos kaikki toimii. Pitihän sitä silti kokeilla, ja hyvin toimi päivityksen jälkeenkin. Kumpikaan päivitys tuskin toi paljonkaan lisää suorituskykyä tai tietoturvallisuutta nykypäivän tilanteeseen nähden; molemmat tuotteet ovat olleet pois valmistuksesta jo melko pitkään. Reitittimen uusin mahdollinen firmware oli päivätty viime vuoden huhtikuulle. Jostain mielen perukoilta vyöryi esiin termi "turbulenssi".

Onnistuin välttelemään kuralätäköt kohtuullisen hyvin. Lenkkeillessä nolottaa, kun ilman silmälaseja tunnistan tutut ihmiset tai heidän autonsa vasta aivan kohdalla. Jos sittenkään. Toivottavasti mahdollisimman moni reaalimaailman tuttava lukee tämän.

Illalla kävin Ilkan luona. Hän oli päivitystuulella. Menopeli oli vaihtunut saksalaisesta toiseen, ja omistaja hankkinut uusvanhan tietokoneen, joka verraten lyhyeksi jääneen käyttöaikansa vietti oman työmaani opiskelijoiden, opettajien ja atk-tuen hellässä huomassa. Paikallinen vuokranantaja myi vuokralaitteet halukkaille sopuhintaan. Eskon varaama toinen samanlainen odotti noutajaansa. Asentelimme työasemiin hieman lisää työmuistia ja tallentavat CD-asemat.

Televisiotakin tuli pitkästä aikaa vilkaistua. Ohjelma vaikutti vastenmieliseltä, mutta nyt innostus ei riitä sen tarkempaan pohtimiseen. Todettakoon vain, että valtakunnallisessa mediassa - olkoonkin miten "viihdettä" hyvänsä - toisen ihmisen persoonallisiin, vaikka vain ulkoisiin, piirteisiin puuttuminen on minusta sellainen moukkamaisuuden osoitus, että jo pelkän itsekunnioituksen kannalta sen sortin mölyt olisi parasta pitää omassa mahassaan.