Politiikkaa

Europarlamenttivaalipäivä lähestyy ilman että minulla olisi näkemystä siitä, mitä tai ketä äänestäisin. Kysymys "mitä" lienee tärkeämpi, koska yksinvaltaisten järjestelmien ulkopuolella yksittäisen päätöksentekijän merkitys rakentuu hänen suhdeverkostonsa kautta. Tässä mielessä valta demokraattisessa yhteiskunnassa on aina jonkinlainen sosiaalinen konstruktio. Salonkien saloja tuntemattoman lienee oikeutettua olettaa, että ensisijaisiin suhdeverkostoihin kuuluu ehdokkaan puolue tai muu poliittinen ryhmittymä.

Luulen myös, että on melko turhaa yrittää muodostaa taustaryhmittymän ajankohtaisista mielipiteistä näkemystä ehdokkaiden kauniiden vaalilauseiden ja valtamediaan annettujen lausuntojen perusteella. Hyödyllisempää on seurata kyseisen ryhmän ruohonjuuritason toimijoiden ja maanpinnan tasolla ryhmään tunnustautuvien mielipiteitä. Näitä mielipiteitä kun ykkösrivin ehdokkaidenkin on lopulta kuunneltava ja niiden mukaan toimittava, jollei mieli profiloitua ruokkivan käden purijaksi. Jopa Kekkonen - joka sopivissa tilanteissa taisi tanssittaa Kremlin isoja poikia balalaikkansa tahtiin - mittaili kotimaan saloseutuja nöyremmin mielin kuin Senaatin- tai Punaista toria.

Alkuasukaskieliä

Hän ei taida olla vielä aivan ehtinyt hämäläisen kulttuurin juurille. Totta on, että moni hämäläinen on elämäntapaintiaani. Vieraille hän sanoo "ugh", mutta omiensa kanssa on hyvinkin seurallinen.

Kyllä täälläkin osataan small talk ja sen muuntaminen big/long talkiksi lisäämällä puheeseen suuri määrä tarpeettomia ilmaisuja ikään kuin sideaineeksi, jotta vuo ei katkea. Hämäläinen small talk taitaa olla puhtaimmillaan lähestyttäessä maakunnan lounaisrajaa.

Khmmmh. Kyllä se on semmosta nyj juu. On pannu sitten Mattikin tehren uuren pirtin. On se semmonen pehtoori. Hehheh. Noin. Semmosta sano juu.

Itse asiassa hämäläinen voisi hyvinkin kilpailla savolaisen kanssa siitä, kumpi saa puhuttua enemmän mutta samalla sanottua vähemmän :-)

Muukalainen tietää päässeensä sisälle yhteisöön, kun alkuasukas keskustelukumppanina alkaa käyttää puheessaan runsaasti ilmaisuja, kuten "noin", "sano", "juu". Se on osoitus siitä, että alkuasukkaalla ei ole kiire katkaista keskustelutuokiota ja poistua omille teilleen.

Hämäläisessä small talkissa on myös se mukava piirre, että sen harjoittaminen monologina esimerkiksi jotakin kohtuullisesti mutta ei liikaa keskittymistä vaativaa työtä tehdessä katsotaan yleensä hyväksyttäväksi.

Edward Tavastmarck päättää tutkimusraporttinsa tähän.