Toimintasuunnitelma ensi yöksi

Jostain syystä olemme useana perättäisenä yönä heränneet hetkiseksi aika tarkkaan klo 3.15. Sen enempää ei ole jaksanut tehdä kuin katsoa kelloa ja tallentaa viisarien asennon johonkin aivojen muistipaikkaan, ajatella että vielä on reilut puolitoista tuntia hyvää nukkuma-aikaa, kiepahtaa lähemmäs toista ja nukahtaa uudelleen. Jos sama herääminen toistuu seuraavana aamuyönä, pitää yrittää pohtia sen verran, että jäisi käsitys, mikä saa heräämään tuohon aikaa. Vaikkapa höristää korviaan rautatien suuntaan. Asioilla on yleensä sangen luonnolliset syynsä.

Jotkut jo puhuvat keväästä, toiset kirjoittavat. Kevättalvea tässä vasta elellään. Lunta ja pakkasta on aivan liian vähän, mutta pimeyttä juurikin kevättalvisessa määrin. Päivän pituus vasta reilu kolmannes vuorokauden tunneista. Ja aivan kuin kevättalvella pitää, selkeänä aamuna, ennen seitsemää töihin lähtiessä, kerrostaa auringonnousu värinsä taivaalle.

Illalla lumi oli kivikovaa, eikä enää uskaltanut laskea isointa alamäkeä latua pitkin. Luistelu-uralla jarruttaminen on helpompaa. Meinasi tulla kiire saunaan. Ei muuten, mutta piti päästä pois ennen kuin hiihtojunnut aloittivat, mitä heillä sitten olikin tekeillä. Joka tapauksessa olisi ollut noloa olla heidän laduntukkonaan.