Mediakatsaus |
Jokunen vuosi sitten tilasimme kotiin Kunto ja terveys -nimisen lehden. Se vaikutti sisällöltään kiinnostavammalta ja hinnaltaan edullisemmalta kuin lukuisat vastaavankaltaiset kilpailevat julkaisut. Ainakin se hyvä puoli tuon kaltaisten lehtien lukemisessa on, että se innostaa nostamaan omankin takapuolen sohvalta. Uusin numero odotti postilaatikossa, ja illalla hölkkääminen tuntui jopa maistuvan, vaikka en ko. ulkoilumuodon suureksi ystäväksi tunnustaudukaan.
Maalaisen eilinen kirjoitus tietotekniikan historiasta oli minusta erinomainen. Tietotekniikkaa käsitellään ammatillisissa piireissä - luonnollisesti - yksityiskohtiin pohjautuen: on emolevyjen tai TCP/IP-pinon anatomiaa, on uuden Linux-levitysversion ominaisuuksia, on ohjelmointikielten syntaksia ja semantiikkaa ja kaikesta tästä runsauden pulaa. Laajempia näkökulmia yritetään avata varsinkin atk-lehtien kolumneissa, mutta ne ovat useimmiten surkuhupaisia aikaperspektiivin ulottuessa hyvä jos 1980-luvun asioihin. Viime vuosina korkeintaan Tekniikan Maailman tiedepalstalla harvakseltaan atk-aiheita käsittelevä Osmo A. Wiio on silloin tällöin saanut kirjoitetuksi jotakin saman kaltaista kuin Melaranta em. tekstissään. Mutta sinä, missä Melaranta tyylilleen uskollisena tässäkin kirjoituksessa katsoo tarkasti sekä menneeseen, nykyiseen että tulevaan, Wiion ongelma on usein ohueksi jäävä kytkös nykypäivään. Hän lukee itsensä suomalaisen tietotekniikan pioneereihin ja jää usein kiinni muistoihin (tämä vanha verkkoparodia on hiukan ilkeä, mutta tuskin on väärin sanoa, että se ei ole täysi huti).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti