Farisealaisten kanssa tyrnipöheikössä

Eilen päättyivät kunnallisoikeuden luennot. Tenttikirjoja on vaikea saada. Kuntalain kommentaari olisi kyllä hyvä hankkia omaankin hyllyyn.

Tamppi jäi ostamatta, kun junalle tuli kiire, mutta Aviisi-opiskelijalehden nappasin mukaan. Siinä kolumnisti S. Hongisto pohdiskeli Jumalan sukupuolta ja kirjoitti tarvitsevansa naispuolista jumaluutta. Hänen mukaansa kristinuskon Jumala on mies, ja tarvitsee rinnalleen vaiko peräti tilalleen kukoistusta tukevan naisjumaluuden. Toisaalla samassa lehdessä toinen kolumnisti, I. Ruoho, taas kirjoitti toivovansa, että sukupuolen kaltaisia rajoja ei pidettäisi niin jyrkkinä. Tällaista tavoitetta yhden korvaaminen toisella ei ainakaan edistä.

Seurakuntavaaliehdokkaana minulla on tietenkin oltava näkemys Jumalan sukupuolesta. Pitäydyttäköön nyt Raamatussa - jossa liian tarkka pitäytyminen tosin vie mielekkyyden monien kysymysten pohdiskelulta, mutta niinkin metafyysisessä kysymyksessä kuin tässä olkoon se sallittu.

Raamattu sanoo, että Jumala ei ole mies. Eikä nainenkaan. Ehkä molempia, jos ihmisen sukupuolet on määrittelyn perusteeksi otettava. Mooseksen kirjan ensimmäisen luvun 27. jakeessa sanotaan nimittäin: "Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät." Myöhemmin Mooses tapaa Jumalan palavassa pensaassa eikä pidä tärkeänä raportoida, oliko kyseessä tyrni tai muu sukupuolittunut kasvi. Evankelista Johannes kirjoittaa Jeesuksen suuhun sanat: "Jumala on henki" (4:27). Apokryfikollegansa Tuomas vie ajatuksen sukupuolijaottelusta vapaasta jumaluudesta kauniin pitkälle 77. logionissaan: "Jeesus sanoi, 'Minä olen valo kaikkien yllä. Minä olen kaikki: minusta kaikki lähti ja minuun kaikki palaa. Leikkaa puusta pala; minä olen siellä. Nosta kiveä, ja löydät minut sieltä.'"

Käytettiin aikansa ihmisten kirjoittamissa kirjoissa mitä hyvänsä empiirisen maailman käsiteapparaatteja isästä herraan tai vaikka pensaaseen, niillä ei mielestäni voi kuvata kristinuskon Jumala-käsitettä, joka kuuluu empiirisen maailman ulkopuolelle. Tämän ovat Mooseksen ensimmäisen kirjan kirjoittajat ymmärtäneet ja hienovaraisesti ajatuksensa kirjanneet.