Pienoisrautatiepäivät taas Tampereella
Tämän torpan ihmisasukkaiden päivä kului leppoisissa merkeissä rautatieharrasteen parissa Tampereella (eivät veturit aiheuta hylkimisreaktioita kauniimmallekaan sukupuolelle :-). Tampellan tehdasalueella järjestetään tämän vuotiset Pienoisrautatiepäivät. Tampereen seutuvilla asuvat rautateistä kiinnostuneet, käykää ihmeessä katsomassa huomenna, jos ette tänään ehtineet. Paikalle on ilmainen pääsy.
Tamperelaisella järjestäjäseuralla Pirake ry:llä on kokemusta useilta vuosilta vastaavan tapahtuman järjestämisestä. Itse muistan pirakelaisten hoitaneen homman ainakin vuosina 1990, 1992 ja 1998. Kuten aina, tälläkin kerralla järjestelyt toimivat tyylikkäästi ja rautatiekulttuurille ominaisella täsmällisyydellä.
Näyttelypaikka museokeskus Vapriikki on täysin erilainen kuin päivien pitopaikkana usein palvelevat oppilaitosrakennukset. Tilaa on vähän, mutta se on museaalisen tyylikästä. Komeileepa pihalla rautatieharrastuksen vuotuiselle päätapahtumalle erittäin harvinaiseen tapaan - koulut ja vastaavat järjestämispaikat kun vain harvoin sijaitsevat rautatien välittömässä läheisyydessä - oikea veturikin: Tampellan valmistama G9-sekajunaveturi "Pikkurusko" nro 315 vuodelta 1900.
Erinäisistä tiedonkulun ongelmista johtuen onnistuimme viime tipassa menneellä viikolla saamaan harrastusporukallemme kokonaista kahden neliömetrin suuruisen pöytätilan. Siinä ei esitellä juurikaan omaa toimintaamme, 1:1-mittakaavassa tapahtuvaa rautatieharrastusta. Mutta järjestäjien hyväntahtoisuuden ansiosta saatiin edes tämä, mistä kiitos heille.
Pieni osasto ei edellyttänyt kovin suurta henkilökuntaa, joten liikkuminen oli vapaata. Moni teki pienoismallikauppaa. Puolisoni ja minä metsästimme jonkin aikaa polkupyörän Shimano Positron -takavaihtajaa kaupungin toiseltakin laidalta. Sellaista ei kuulemma enää saa. Harmi.
Paikan päällä toiminnan esittelyn sijasta harjoitimme lähinnä varainhankinta- ja neuvottelutoimintaa. Brittiläisen kustantajan Suomen rautateitä esittelevät DVD-tallenteet osoittautuivat hyväksi myyntiartikkeliksi.
Nelimiehinen delegaatiomme kävi neuvotteluja ajankohtaisista kehittämishankkeista ja piirteli Veturimuseon tulevaisuuden suuntaviivoja kahvikupin ääressä valtakunnallisen keskusmuseon ja liikenne- ja viestintäministeriön herrojen kanssa. Osastollamme päivystäneet pyysivät meitä pysymään mahdollisimman kauan pois tieltä, koska myynti oli parituntisen poissaolomme aikana harpannut muutamasta eurosta pariinsataan. Asialla lienee ollut tekemistä sen kanssa, että myyntitykki-Ermo jälleen kerran aktiivisesti uhmasi lapsityövoimakieltoa, ja lisäksi huomattava osa osaston ylläpitäjistä edusti kauniimpaa sukupuolta.
Kotimatkalla puolisoni ja minä veimme Markon kotiin ja tutustuimme Tampereeseen useahkosta uudesta näkökulmasta. Muu joukkue ajoi toista kautta. Tälle reissulle riitti kaksi henkilöautoa.
Lähtisin Tampereelle mieluusti huomenna uudelleen, mutta muut velvollisuudet vaativat pysymään kotinurkilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti