Helloween

Pyhäinpäivää kutsuttiin aikanaan pyhäinmiestenpäiväksi. Sen paremmin martylologiaan tilastollisesti perehtymättä väitän, että vanha nimi oli pahemman puoleinen tasa-arvoloukkaus.

Pyhäpäivä sujui mukavan kotoisasti. Kun mitään erityisiä velvoitteita ei ollut, höyhensaarilta noustiin mantereelle vasta, kun oli varmasti valoisaa. Aamupalan jälkeen ajanvietto jatkui haravan varressa. Isompi nurmikko tuli vielä kertaalleen käytyä läpi. Kunnianarvoiseen ikään ehtinyt omenapuu oli malttanut antaa lehtensä alas. Myös kirsikan alus siivottiin. Lehtikompostia pöyhittäessä alta nousi lämmin höyry ja vahva luonnon kiertokulun tuoksu. Talousjätekompostin lämpömittari kertoi yli 30 celsiusasteesta. Hienoa.

Iltapäivän päätteeksi lähdimme seutuajelulle viemään kynttilöitä pois nukkuneiden omaisten haudoille. Tyyni sää säästi tulitikkuja. Omaisemme saivat valonsa. Jätimme kynttiläkassista yhden myös kaksi vuosikymmentä sitten edesmenneen rautatiehallituksen pääjohtajan E. Aallon leposijalle. Muistettakoon pääjohtaja, oman aikansa "Pohjolan mies" (voima-sellainen) paitsi tamperelaisten työläisten hurraamasta Dr12:sta (ja heidän ensin pelkäämästään, sittemmin myös kiittämästään Dr13:sta) myös voimakkaista tunnusteluista rataverkon sähköistämisen osalta.

Ensimmäistä kertaa tänä syksynä kotipihan yötä valaisee useampikin tuli.