Sekatyöpäivä

Eiliselle talkoopäivälle oli odotettavissa ikäviä asioita. Ne hoituivat asiallisesti, mistä suuri kiitos kuuluu Olaville. Vanhanajan - ennen sotia peruskasvatuksensa saaneiden - herrasmiesten keskustelusta monilla meillä nykyaikuisilla (ja -nuorilla) on oppimista. Moottoriresiina sai matkan uuteen kotiin ja me siirron alkuvaiheen apumiehet vieläpä kiitoksen huolimattomuutemme vuoksi vääryyttä kärsineeltä omistajalta.

Jos jossakin jokin epämääräinen taho kaupittelee Volkswagenin teollisuusmoottorin apulaitteita, voi kyseessä olla viekkaudella ja vääryydellä haltuun saatu omaisuus.

Moottoriresiinan siirto tallin kiskottomalta länsiseinältä peräkärryyn kuormattavaksi vaati ad-hoc-insinööritaitoa. Sitähän löytyi, samoin kuin kaksi sopivan mittaista (hieman yli 1524 millimetrin pituista; mistä asiantuntijat arvannevat loput) kiskonpätkää, paksu parru ja riittävästi fyysistä voimaa. 850 kilogrammaa ei tietenkään ollut raskas "Jumbon" taannoisille työntäjille, mutta huoltokanaaliin pudottaminen kummitteli uhkana.

Lelulta näyttäneen, mutta aimotekijäksi osoittautuneen vinssin ja työntömiesten ansiosta erikoisen näköinen maastohenkilöautolla ja teliperävaunulla hoidettu kuljetus saattoi lauantaipäivän aikana herättää huomiota Keski-Suomen maanteillä.

Arkkitehti poikkesi kinofilmiä syövine kameroineen. Ilkalle jälleen kerran suuri kiitos mittakaavapiirrosten järjestämisestä.

Terhi kukitettiin nykyaikuisten joukkoon, ja tuoretta hunajaa jaettiin paikalla olleille.

Tallin vanhan öljylämmittimen hormi sai uuden mustan muovipeitteen ja me sen asentajat äkkilähdön katolta salamoiden myötä. Vanhat puutikkaat oli nostettu viime maanantaina, kun läheisellä pallokentällä järjestettiin romuautojen murskausnäytös. 15 euron hintaisia pääsylippuja eivät kaikki olleet halukkaita maksamaan, ja siksi oli nostettu ylös kedolta - arvattavasti jonkun vanhan ammattimiehen tiedon perusteella - tallin katolle johtaneet vanhat raskaat tikkaat, ja kiivetty sinne katselemaan näytöstä pienen fyysisen vaivan hinnalla. On myönnettävä, että tässä ei allekirjoittanutta harmita muu kuin se, että nuoret "tallimiehet" eivät olleet uskaltaneet samana iltana kiivetä katolle tikkaat nostaneiden rementämisen vuoksi. Olisihan etu kuulunut heille samoin kuin vanhoille.

Nyt kaadoimme ja tietyiltä osin purimme tikkaat. Sisällä säilytettäviä, paljon turvallisempia siirrettäviä tikkaita tietenkin löytyy, ja yhteiskunnan varoin 1870-luvulta alkaen rakennetulle katolle kansalaiset saavat mennä, mutta sovittakoon asiat ennakolta. Jo turvallisuus- ja vastuukysymysten vuoksi.

Tänään IC2-juna vie pääkaupunkiin ja mahdollisesti toinen kulkuneuvo siitä eteenpäin. Työmatka julkisen sektorin palvelijallakin alkaa jo sunnuntaiaamupäivänä. Päivitysten ilmestyminen tähän sepustukseen saattaa parina lähipäivinä olla vähäistä. Toisaalta matkustaminen voi innostaa tiheisiinkin päivityksiin, kuten toukokuun junamatkalla kävi. Kattotaan ny.