Toukokuun toinen talkoopäivä

Talkoissa veturitallilla pystytettiin kesän näyttelyitä ja tehtiin ylläpitotöitä. Viimeksimainittuihin kuului muun muassa vedensekoittajan vaihtaminen ja kampiasetinlaitteen nosto maata syleilemästä. Muutamat takavuosien rakennusarkeologiset löydöt päätyivät arvoiselleen paikalle pressujen painoiksi. Mutta omassa työtehossani ei ollut kehumista.

Aktiivisimmat olivat käyneet jo Urjalassa, kun meillä lopeteltiin aamukahvia. Eivät kuitenkaan ohi ajaessaan poikenneet. Tämän talouden molemmat polkaisivat tallille töihin. Päivän urakan tultua hyvälle mallille toinen teki Olavin kanssa kaupat kauniista esineestä, joka päätyy kuistin ikkunalle. Riihimäen lasitehtaan alunperin rautatien 100-vuotisjuhliin tekemää pulloa on vaikeaa saada sinisenä. Tinkimätön tinkijä lähti kirkolle. Ei ehtinyt kebab-päivälliselle.

Toinen viipyi pidempään tallilla. Toukokuun ilta-aurinko paistoi vielä lämpimästi selkään verstaan ovea lukitessa. Miehet hakeutuivat tallin saunaan, jo hyvän aikaa ehtookellojen jälkeen. Ei jäänyt vaan nosti polkupyörän pystytelineestä ja mietti. Työhaalareissa (väärää mallia), lauantai-iltana (ei työviikon viimeinen päivä) kylän poikki (liikaa asfalttia) lippalakki (väärää mallia) päässä pellon reunaa kotiin ajaessaan mietti, että tämän enempää ei ole asiallista harjoittaa historian elävöittymistoimintaa.