keskiviikkona, syyskuuta 03, 2003

Verkostoja


Riitta Köykkä ehdottaa vallankumousta esteiden raivaamiseksi naisten työuralta. En usko, että on olemassa mitään tarkoituksellisesti "jätkäkulttuuria" ylläpitäviä salaisia komiteoita tai muita organisaatioita, joiden tehtävänä on syrjiä naisia urakehityksen kannalta tärkeissä valinnoissa. Sukupuolesta riippumatta pätevyys ja lahjakkuus erilaisissa asioissa auttaa erilaisten ansioiden saavuttamisessa. Monille pettymyksen tuottava tosiasia on se, että parhailla arvosanoilla tutkinnon suorittaneet eivät välttämättä ole parhaita kandidaatteja valittaessa henkilöitä esimerkiksi johtaviin tehtäviin.

Perustuslaki ja sen tulkinta on hyvä ohjenuora, kun ajatellaan virkauralla menestymisen edellytyksiä. Lain 125 § määrää, että julkisiin virkoihin valittavilta vaaditaan kyky, taito ja koeteltu kansalaiskunto.

Kyvyllä tarkoitetaan yleisten tulkintojen mukaan sitä, mikä kapeassa katsantokannassa mielletään ainoaksi pätevyyden kriteeriksi: tutkintoja ja yleensä muodollista pätevyyttä.

Taito tarkoittaa käytännön pätevyyttä, erityisesti näyttöjä aikaisemmista tehtävistä. Nykyaikana käytännössä osoitettua osaamista arvostetaan vähintään yhtä paljon kuin korkeita tutkintoja (kunhan muodolliset kriteerit täyttyvät), koska hyviä tutkintoja suorittaneista alkaa jo olla ylitarjontaa.

Koeteltu kansalaiskunto voidaan tulkita paitsi yleiseksi nuhteettomuudeksi (hyvin tärkeä kriteeri), myös tehtävän kannalta riittäväksi suhdeverkostoksi. Verkostoituneessa yhteiskunnassa monien tehtävien hoitaminen edellyttää suhteita mitä moninaisimpiin tahoihin. Tämä lienee se seikka, josta virkojen ja vastaavien täytössä eniten kärsivät - sukupuoleen katsomatta - monet muutoin itsensä hyvin päteviksi kokevat, varsinkin nuoret. Asia on helppo leimata ikäväksi hyvä veli -järjestelmäksi, mutta se on paljon muutakin. Pätevinkään ihminen ei ole juuri mitään yksin tai omine alaisineen. Vaativassa työssä ei ole myöskään enää aikaa alkaa rakentamaan verkostoa tyhjästä.

Muodollisilla elämänalueilla toimivien verkostojen rakentamisessa eri sukupuolilla tietysti on omia vahvuuksia ja heikkouksia, mutta uskon että sukupuolesta riippumatta siihen on mahdollisuus jokaisella, kun muistetaan katsella maailmaa myös oman substanssialueen ulkopuolelta.

Omat verkostoni ovat hieman retuperällä: Puolisoni lähti naapurikaupunkiin avaamaan ystävänsä taidenäyttelyä. Minä en saanut puoliaktiivisista yrityksistä huolimatta vongattua kutsuvieraskorttia tilaisuuteen. Lähden paukuttamaan ruhoani tatamiin.

Ei kommentteja: