Syyskeräys

Aamulla viiden aikoihin lämpömittari näytti -4 astetta. Se näyttää olleen auringonkukkien menoa. Surullista.

Illalla järjestettiin paikkakunnalla Sotainvalidien Veljesliiton syyskeräys. Keräyksen suorittivat Panssariprikaatin varusmiehet, joiden paikallisina oppaina toimivat paikkakunnan eri yhdistyksistä värvätyt vapaaehtoiset. Oppaana on tullut oltua joinakin vuosina, ja nytkin kierrätin kahta mukavaa nuorta miestä keskustan alueella. Pienehkö alue saatiin kerättyä nopeasti kohtuullisella tuloksella. Kaksi vuotta sitten järjestetty vastaava keräystapahtuma jäi mieleen. Se sattui syyskuun 11. päivän illaksi. Silloiset kerääjät olivat vanhemman väen asuttaman keskusta-alueen monella ovella joutuneet selittämään, millä asioilla maastopukuiset nyt liikkuvat ja että maassa vallitsee rauha.

Tiettävästi tämä oli kolmanneksi viimeinen sotainvalidien syyskeräys. Invalidien - samoin kuin veteraanien ja rintamamiesten - rivit harvenevat. Heidän maanpuolustuksellisia ansioitaan arvostetaan nykyään, mikä on hyvä asia. Toivottavasti samalla muistetaan heidän ja koko tuon sukupolven vähintään yhtä merkittävä työpanos maan jälleenrakentamisessa sodan raunioilta hyvinvointivaltioksi. Eri aikojen suuria sotasankareita löytyy jokaisesta banaanitasavallasta ja vinku-intian nurkasta, mutta rauhan töiden sankareiksi paljon harvemmista on ollut siinä määrin kuin suomalaisista sotaveteraaneista.