Yhdistysviikon loppuhuipennus

Päättyvän viikon vapaa-aika on hiihtolenkkien ja tiistaisen opiskeluillan lisäksi mennyt lähes kokonaan yhdistys- ja vastaavassa toiminnassa. Ei suinkaan tuottavissa merkeissä, vaan yksinomaan kokouksissa on tullut istuttua. Kalenterissa on ollut yksi johtokunnan kokous (josta työkiireiden vuoksi paikanpäällä vain puolikas), kaksi sääntömääräistä kevätkokousta, yksi työryhmäkokous ja yksi sääntömääräinen vuosikokous

Putki päättyi tänään Museoveturiseuran vuosikokoukseen. Seuran säännöt on 70-80-lukujen taitteessa laadittu niin, että hallinnolliset rutiinit on minimoitu. Sääntömääräisiä kokouksia on yksi vuodessa, ja hallitukseen kuuluu vain kolme jäsentä. Ratkaisu on minusta nerokas ja sallii jäsenten aktiviteetin suuntautua toisarvoisista asioista käytäntöön. Nanokokoinen hallitus voidaan ehkä nähdä myös operatiivisen vallan keskittymisenä, mutta tässä seurassa sellaista ongelmaa ei ole ollut ainakaan niinä 21 vuotena, kun olen jäsenenä - ensin hallituksessa ja sittemmin rivimiehenä - ollut.

Puolisoni kanssa vastasimme kokousväen kahvi- ja pullahuollosta, jälkimmäinen kinkku- ja kinuskipiirakoiden muodossa. Kokoonnuttiin ensimmäistä kertaa kylän kulttuuritalolla. Veturitallin lämpimät tilat ovat turhan ahtaat kokousväelle, jota tänään oli 14 hengen verran, eivätkä yksityiselle vuokratut rautatieaseman kokoustilat ole enää käytettävissä ainakaan seuralle sopivaan hintaan.

Hallituksen nokkamiehen jouduttua flunssan kouriin sain kunnian toimia kokouksen avaajana. Alussa pidettiin hiljainen hetki tammikuussa edesmenneen yhdistyksen jäsenen muistoksi. Itse kokous sujui rivakasti, kiitos puheenjohtajan, sihteerin ja hyvän valmistelun (jota tosin hoidettiin tekstiviesteillä vielä aamupäivän tunteina ja yhdeltä osin kokouksen aikanakin). Seuran hallitus ja muut toimihenkilöt jatkavat ennallaan, mikä on erinomainen asia.

Kokouksen jälkeen aurinkoinen iltapäivä julisti sanaa kevättalvi niin voimakkaasti, että eilen vähälle jääneestä venyttelystä huolimatta lähdettiin kiertämään kuntorataa. Väkeä oli suksilla yllättävän vähän. Ehkä järvien jäät ja peltoladut houkuttivat enemmän. Ja täkäläisellä koulujen hiihtolomaviikolla tietysti kaukaisemmatkin kohteet.