perjantaina, helmikuuta 11, 2011


Pyhä vai paha allianssi?


Päivän suomalainen uutispommi oli epäilemättä Nokian ja Microsoftin liitto. Kuten tavallista, verkossa operoivien joukkoviestimien keskustelupalstat ovat olleet täynnä tuomiopäivän pasuunasooloja, jälkiviisastelua ja vahingoniloa. Vähemmässä määrin rakentavia mielipiteitä.

Voi olla, että muistan väärin, mutta Nokian ja Microsoftin yhteistyö ei ole aivan uusi idea. Lieneekö sellaisesta keskusteltu joskus 1990-luvun lopulla, aikana jolloin älypuhelimista ei puhuttu, mutta PDA-laitteista, nyt aallonharjalla lautailevien taulutietokoneiden esi-isistä, odotettiin jotakin suurta.

Microsoftin nykyisestä mobiilituotteesta minulla ei ole kokemusta, mutta ei sitä alan lehdistössä aivan kelvottomaksi ole moitittu. Googlen ja Applen tuotoksiin verrattuna kylläkin hitaaksi, mutta toisaalta miellyttäväksi käyttää. ATK-kansan syvien rivien keskuudessa Microsoftin vastustaminen on toki yksi uskonlahko.

Pari asiaa päivän uutisoinnissa kummastuttaa. Ensimmäinen ovat puheet Symbian-tehtailun muuttumisesta osaajien näkökulmasta kilometritehtailuksi. Tuskin Windows Phone 7 sovellusvalikoimineen on niin valmis paketti, ettei töitä riittäisi sen kehittämiseksi älypuhelinmaailman ykköseksi - se lienee Microsoftin oikeutettu tavoite. Ohjelmointitietämykseni - mobiiliohjelmoinnista puhumattakaan - on sangen vaatimaton, mutta tuntuu oudolta, jos käyttöjärjestelmäalustan muutos tekisi kerralla koko osaamisen tarpeettomaksi. Tuntuu äärimmäisen lyhytnäköiseltä henkilöstöpolitiikalta, jos matkapuhelinohjelmistojen kehittämisen ja valmistamisen kaltaisella tietointensiivisellä toimialalla toimittaisiin järjestelmän muutostilanteessa samoilla periaatteilla kuin maataloudessa silloin, kun viimeiset lehmät pannaan teurasautoon tai prosessiteollisuudessa silloin, kun tuotantolinja lopetetaan. Onko millään yrityksellä varaa luopua sellaisesta määrästä osaamista? Ohjelmistokehityksen asiantuntijat korjatkoot tarvittaessa ammatillisen pedagogin mielipidettäni, mutta ymmärtääkseni alan ydinosaaminen on melko universaalia. Järjestelmästä toiseen siirtyminen voi jopa synnyttää sellaisia kognitiivisia ristiriitoja, joiden ratkaisun seurauksena syntyy odottamattomia oivalluksia ja jotakin parempaa kuin mihin vanhassa järjestelmässä pysymisellä ei koskaan olisi ylletty. "Crowdsourcingin" hyödyt - etiikasta puhumattakaan - eivät ole yksiselitteisiä. Mutta nyt Nokian ja Microsoftin liitolla on ennenkokematon tilaisuus valistuneen ja valikoituneen kehittäjäjoukon "knowledgesourcingiin"

Toinen huolenaihe liittyy Nokian vahvan low-end-puolen tulevaisuuteen. Niin minulla kuin suurimmalla osalla maailman matkapuhelinkäyttäjistä kaikki puhelimet ovat kuuluneet tähän kastiin, eikä minulla ole käyttötarkoitus huomioiden ollut niistä pahaa sanottavaa. Perinteinen nokialainen on mitä ilmeisimmin toiminut kelvollisesti sielläkin, missä autojen on hyvä olla Land Rovereita. Microsoft on speksannut Windows-puhelimiensa raudan varsin tarkkaan, eivätkä laitteistovaatimukset voi kaunistaa itseään ainakaan vaatimattomuudella. Massamarkkinat eivät varmastikaan tuota niin hyvin kuin high-end-tuotteet, ja kasvu on pitkälti jo kasvettu. Mutta peruskysyntään vastaaville ja sitä kautta tuotekehitystyön kivijalkaa tukeville karvalakkimalleillekin on tarpeensa, ja perus-Symbianin tapainen järjestelmä istuu niihin oletettavasti paremmin kuin älykkäämmiksi sanotut kilpailijat. Jatkuvaa kehitystyötä silläkin puolella tarvitaan.

Aikaisempaa tiukempi integroituminen sangen Microsoft-painotteiseen toimistotietotekniikkaan ei varmasti ole huono asia nokialaisten yritysmyyntiä ajatellen. Muistetaan, miten Microsoft 1990-luvulla ajoi Applen tietotekniikan ammattikäytössä marginaaliin ja harvojen erityisalojen työvälineeksi. Lienevätkö nyt tavoitteet samansuuntaisia? Historia harvemmin toistaa itseään ainakaan sellaisenaan, mutta on mielenkiintoista nähdä, mistä Apple kehittää uuden läpimurtotuotetyypin sen jälkeen, jos kilpailija massallaan taas painaa sen taka-alalle. Kotikäyttäjällekin Windows-tuttuus voi olla mieluisaa, jos vain mobiililaite sen myötä voi antaa riittävää lisäarvoa niin aikaisempaan kuin kilpailijoihin verrattuna. Paljon riippuu paitsi hinnoittelusta ,myös sovelluskehityksen ja -jakelun järjestämisestä pitkällä tähtäimellä. Töitä olisi ja paljon.

Mielenkiintoinen asia on myös se, mitä miettii rautajätti Intel, joka oli Microsoftin liittolainen silloin, kun Apple nuijittiin perustietotekniikassa. Onko MeeGon vaihtuminen Windowsiin sille kiusallista vai helpotus?

2 kommenttia:

Jussi Kallioniemi kirjoitti...

Niin jos Nokia saa tuon oman qt ympäristönsä windows ponelle niin ei menisi ihan hukkaan kaikki kehitys.

Toivoisin lisäksi meegon pärjäävän kilpailussa varmasti nix pohjaisilla järjestelmilläkin on paljon annettavaa.

Kilpailija ainakin Androidille, koska esimerkiksi zte myy aika hyvin täälläkin kytkyllä androidia, kun sen voi jopa päivittää 2.1---> 2.2 froijoon.

Hyvärinen J. kirjoitti...

Totta, QT olisi varmasti täyttä asiaa puhelin-Windowsin kehitykselle.

MeeGo tuntui minustakin mielenkiintoiselta ja yhden vähäisen kuluttajan näkökulmasta olin vähän kaavaillut, että kun nykyinen karvalakkimallini saavuttaa vanhan kokemuksen perusteella vaihtoajaksi tulevan neljän vuoden iän loppuvuodesta, vaihtaisin sen uuteen fiksumpaan, jota voisi käyttöjärjestää nimenomaan MeeGo.

ZTE:n malleistakaan ei kokemusta ole, mutta ne voivat olla yksi kova tekijä massamarkkinoilla. Edullinen rauta ja mukautuva käyttöjärjestelmä -yhdistelmä pelottaa monia. Toisaalta eikös Google juuri vaihtanut hovihankkijakseen ZTE:n tilalle hiukan ennakoitavamman Samsungin, joka kuitenkaan ei ole kääntänyt selkäänsä Windows Phone -leirillekään? Toisaalta haluaako Microsoft nyt Samsungia uskollisemman toverin? Elämme mielenkiintoisia aikoja.