Sparrausta keski-ikäiselle

Olen kai joskus maininnut, että yksi kimmoke tämän blogin aloittamiseen oli eräs Kari Haakanan lehtiartikkeli. Siihen aikaan blogimaailma oli erilainen ja ennen muuta paljon pienempi kuin nykyään. Monet nykyisen Blogistanin näkyvimmästä väestä, muoti- ja tyyliblogistit, taisivat vaatettaa barbeja silloin, kun Haakana kirjoitti trendinhaistelijoiden pitävän blogia jo kuolleena median muotona. Sitkeästi on formaatti kuolinvuoteellaan sätkytellyt.

Yhtä kaikki, Haakana on viime vuoden lopulla laittanut pystyyn tyyliblogin. Kunnioitettavaa. Jollei kotiväkeä lasketa, meille keski-ikäisille sisätyötä tekeville miehille on tarjolla aika vähän neuvoja pukeutumisen suhteen. Myönnettäköön, että olen joskus ajatellut samantyyppistä projektia, mutta lähinnä huumorimielessä: tyyliniekka en ole. Asiaa sivuten sallittakoon muisto parin vuoden takaa, kun työmaalle tuotiin jotakin kuormalavatavaraa. Satuin sopivasti ammattikoulun aulaan. Taisi olla flanelliruutupaitalookkini, joka ohjasi rahtarin kysymään, olenko talonmies. "Tavallaan", vastasin ja ohjasin kuorman perille.

Alkuviikosta ruokalassa pari suunnilleen-ikätoveria hehkutti vähähiilihydraattista ruokavaliota. Keskisuomalaistoveri kehui omia kokemuksiaan jo kesällä, mutta Petterin armottomaksi urheilumieheksi tietäen siirsin hänen puheensa mieleni lokeroon "kuuluu ammattilaisille". Nyt oli näkökulma lähempänä keski-ikäistä sisätyötä tekevää miestä. Kuin vahvistukseksi päivän Maaseutu kertoi, miten MTK:kin - nautajaosto tosin - on alakarppauksen kannalla. Tarvinneeko mainitakaan, että omien mieltymysten mukaan kehittynyt pseudovegetaari ruokavalioni on melkoisen hiilihydraattipainotteinen.

Radiossa Status Quo on "In the army now". Sinne suuntaan huomispäiväksi minäkin.