lauantaina, helmikuuta 19, 2011


Pakkaslauantai


Viileä talviaamu tänäänkin. Heräiltiin vasta auringon noustessa, niin ihmis- kuin kissaperheenjäsenet. Elohopea näytti 31 pakkasastetta. Aamiaisen jälkeen todettiin että sää on erinomainen petivaatteiden tuuletukseen. Siispä futonin patjat rullalle ja muut tekstiilit raittiiseen ulkoilmaan.

Veturitallille kokoontui väkeä sen verran, että Jussi ja Nysä saivat kaipaamansa mallin Pedershaab-moottoriveturin konetilan sivupeltiin. Ehkä jo ensi kesänä kaksi 600-millistä ajokuntoista Pedeshaabia täydentävät turvemuseon kokoelmaa. Myös Ilkka ja Marko ilmestyivät paikalle, ja keitettiin kahvit taukotuvassa kuin kesällä ikään. Tallin veturisijoissa on käytännössä yhtä kylmä kuin ulkona, ja kengänpohjan läpi kivilattia tuntuu kylmemmältä kuin lumi. Paljon ei voi tallilla talviaikana puuhailla. Jussi ja Nysä suosittelivat luvialaista kiinteän polttoaineen puhalluslämmitintä, jos haluttaisiin harjoittaa talvitalkoilua. Jätteenpolttolaitokselle olisi varmasti kysyntää, mutta klapiakin tarvittaisiin ja aika paljon. Jätettiin pohdintaan.

Kinosten ympäröimällä tallilla käynti oli muutoinkin hyödyllinen. Tuli tehtyä polku ovelta auratulle alueelle ja tarkistettua EFi-vaunun lämpötilansäätöjä ja katsottua, että paikat ovat kunnossa.

Veturitallilta kaupan kautta äitiä moikkaamaan. Parkkiin ajaessani olivat viereisen auton omistajat kylmäkäynnistyspuuhissa. Kysymykseeni apuvirran tarpeesta vastattiin myöntävästi. Siispä autot vierekkäin ja kaapelit akkujen välille. Vähän aikaa korahdeltuaan alkoi Opelkin kehräämään. Verta en ole saanut luovuttaa enää aikoihin, joten kiva, että asiaa voi kompensoida auton virralla.

Aurinko nosti lämpötilan iltapäivällä kuudentoista pakkasasteen vaiheille. Hiihtolenkki tuntui hyvältä idealta ja olikin, ellei huonohkoa luistoa lasketa. Kuiva pakkaslumi hioo voiteet pohjista. Edellisen luistovoitelun perinteisen tyylin suksiin tein vuodenvaihteessa, ja vaikka tammilämpimillä mentiinkin enimmäkseen vapaan tyylin suksilla, pian on uuden luistovoitelun aika. Puolisoni ja minun lisäksi kuntoradalla ei tainnut olla kuin puolenkymmentä hiihtäjää.

Illalla saunottiin ja syötiin yrttiuuniperunoita. Vaihteeksi saunakaljakin, hyvää vakkasuomalaista luomua.

Ei kommentteja: