Koulutusasiaa

Eriarvoisuus näkyy yliopistojen opiskelijavalinnoissa -teesiä puolustaa Turussa huomenna kasvatustieteilijä Hanna Nori. Väittelijää on viime päivinä haastateltu ahkerasti radiossakin.

Nori on käyttänyt tieteenalalleen nykyään yhä harvinaisempaa kvantitatiivista lähestymistapaa. Hänen tutkimustuloksiaan on vaikea yrittää kiistää leimautumatta mutuilijaksi. Mutta paistoivatko ennakkoasenne ja arvovalinta jo tutkimuskysymyksessä? Yliopistoon valikoidutaan, mutta muihin oppilaitoksiin joudutaan?

Onko tiedekorkeakoulujen tarjoama tiedollinen ja taidollinen osaaminen itsestäänselvästi arvokkaampaa kuin muiden oppilaitosten? Miten se mitataan? Jos mittari annetaan elinkeinoelämän käteen, on vuosikymmenien ajan ollut yleisessä tiedossa, että joillakin ammatillisen koulutuksen aloilla todennäköisyys omakotitalo+farmariauto+muutakivaa-tyyppisten tavoitteiden saavuttamiseen on suurempi kuin joillakin akateemisilla aloilla. Rohkenen myös väittää, että puhtaat kognitiiviset vaatimukset ovat joillakin ammatillisilla aloilla suuremmat kuin joillakin akateemisilla.

Ei kiistellä. Tänään viettivät lukioiden abiturientit penkinpainajaisiaan. Oma työmaani, ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, vietti 60-vuotisjuhliaan. Kaksi kulttuuria kohtasivat, kun Voiton kanssa käteltiin tien toisella puolella sijaitsevan upean lukion rehtori ja apulaisrehtori. Yhteistyötä on ollut paljon ja tulee olemaan.

Kuudessakymmenessä vuodessa on tapahtunut monenlaista.

Valkeakosken kunnallisen ammatillisen koulutuksen ylläpitäjänä toimi alkuvuodet 1950-1957 käytännössä Valkeakosken kauppala. Ylläpitopohja laajeni seudullisen suunnittelutyön hedelmänä kuntainliittopohjaiseksi vuonna 1957. Kuntainliittoon kuuluivat alkujaan Valkeakosken ja Toijalan kauppalat sekä Kangasalan, Lempäälän, Pälkäneen, Sääksmäen, Tyrvännön ja Viialan kunnat. Kalvola liittyi mukaan vuonna 1961, Kylmäkoski 1971 ja Urjala 1972. Kun Tyrväntö liitettiin Hattulan kuntaan vuonna 1971, korvautui jäsenkunnissa Tyrväntö Hattulalla. Sääksmäki jäi pois liityttyään vuonna 1973 Valkeakoskeen. Logistis-taloudellisesti Hämeenlinnan kaupunkiseudulle suuntautuneet Kalvola ja Hattula erosivat kuntainliitosta vuonna 1991. Vuonna 1992 kuntainliiton nimi muutettiin Valkeakosken seudun ammatillisten oppilaitosten kuntayhtymäksi (VSAOKY), joka 2000-luvun puolivälissä lyhennettiin käytännön syistä muotoon Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä (VSKY). Viimeisimmät muutokset omistuspohjassa olivat Toijalan ja Viialan yhdistyminen Akaan kaupungiksi vuonna 2007 ja Kylmäkosken liittyminen Akaaseen vuonna 2011. Huomattava osa opiskelijoista tulee myös omistajakuntien ulkopuolelta. Erityisesti aikuiskoulutuksessa tilanne korostuu.

Valkeakosken kauppalan poikain valmistava ammattikoulu aloitti toimintansa vuonna 1950 silloisen Keskuskansakoulun eli Tietolan tiloissa. Vuonna 1953 ammattikoululle valmistui oma rakennus keskustaan lähelle oppikoulua. Syntyi Valkeakosken keskusta-campus. Ammattikouluun valmistui laajennus vuonna 1960, ja vuonna 1962 rakennettiin Kauppaoppilaitoksen talo.

Historia venyttelee itseään. Koulutuskuntayhtymä on luovuttanut keskustan rakennuskannan Valkeakosken kaupungille, ja suunnitelmien mukaan paikalle muuttaa Tietolan koulu.