Vauhdikasta menoa

Aika paljon mahtuu lyhyeen marraskuun päivään. Aamulla töissä rästikokeen pitämisen jälkeen yritysmaailmaan neuvottelemaan aiesopimusta sähköalan koulutuksesta. Sopimukseen päästiin yllättävän nopeasti, kun puheissa keskityttiin tekniikkaan ja pedagogiikkaan. Rahasta onkin yleensä ikävää puhua. Onneksi myös monet niistä, joilla rahaa on, ajattelevat samoin.

Sitten vähän paperitöitä ja sen jälkeen päivän surrealistinen osuus, johon tänäänkin liittyi, tosin ilman omaa syytään, opetusneuvoksen titteliä kantavia.

Illaksi rauhoittumaan taidehistorian pariin. Suomen taidehistorian peruskurssin luentotentti oli varmaankin helppo, mutta mokia tuli tehtyä ja paljon. Jos jotakuta kiinnostaa, niin tällaisia olivat kysymykset:

Tunnistettavana oli kuusi kuvaa:
- Isonkyrön kirkon seinämaalauksia 1500-luvulta (meinasin sortua todella halpaan ja tarjota jotakin lounaisempaa vaihtoehtoa, mutta tulin sentään katsoneeksi, että tekstit olivat vanhaa ruotsia eikä latinaa).
- Beckerin "Äidin ilo" 1860-luvulta. Tämän mokasin tarjoamalla Berndtsonia ja vähän myöhäisempää ajankohtaa. B-kirjain ja ranskalaisvaikutus on huono selitys.
- Jokin minulle tunnistamaton myöhäiskeskiaikainen Pietaria ja jotakuta täkäläistä kirkonmiestä esittävä maalaus. Tarjosin Lohjaa, mutta ei se sieltä liene. Äkkiseltään en löytänyt oikeaa vastausta jälkeenpäinkään.
- Aaltosen kubistinen ehdotelma Aleksis Kiven patsaaksi.
- Thesleffin sisaren muotokuva "Thyra Elisabeth" 1890-luvulta. Pitikin mennä tarjoamaan tekijäksi Danielssonia.
- Flemingien hautamuistomerkki Mynämäen kirkosta. Flemingit menivät oikein, mutta hautapaikan päättelyketju väärin. Kuitian kartanon vuoksi tarjosin Paraista.

Kotona piti tarkistaa kirjahyllystä, mikä kaikki meni väärin, ja melkein kaikkihan siinä meni.

Esseetehtävän vaihtoehdoiksi tarjottiin:
- Esihistoriallinen taide
- Ekspressionismi 1900-luvun taiteessa
- Kustavilainen uusklassismi ja venäläinen empire arkkitehtuurissa

Arvelin saavani välttävän, blogitekstinomaisen, vastauksen kasattua mistä vain noista, mutta päädyin viimeiseen. Siihen tuntui helpoimmalta sitoa yleisempää historiaa Kustaa III:n ajan muodikkaista ranskalais- ja hollantilaisvaikutteista, Vaubanin linnoitustekniikasta, viimeisten Ruotsin vallan vuosien kirkoista ja ennenkaikkea emämaan vaihdoksesta. Väitän, että empire teki uusklassismia soveltaessaan paljon vähemmän kompromisseja kuin milloin sotilaiden, milloin käsityöläisten tarpeisiin taipunut kustavilainen tyyli.

Kaikkeen sitä mukaan joutuu

Älkää edes kysykö. Mutta arvokkaiden herrojen Jussin ja Timon ajopelinä on International-traktorin ja 105 H 37-61 -haupitsin ajoneuvoyhdistelmä.