Ilmaisia huveja

Nukuimme aamulla siihen saakka, että keinovalot vaihtuivat päivänvaloon. Rauhallisen aamuhetken jälkeen oli hyvä lähteä kylille. Kirjastoon taas, ja sieltä kassillinen kirjoja, kun logistiikka hoitui muutoin kuin ahtaassa selkärepussa.

Tuttu auto oli pysäköity pääkadun varteen ja tuttuja miehiä löytyi digikamerakauppaa tekemästä. Valokuvausliike voi hyvinkin olla kohtauspaikka, jossa sovitaan ajankohtaiset asiat. Kahden auton karavaani kulki rautatien toiselle puolen.

Kuntosalille selvisi taas nimikirjoituksella vihkoon. Hieno homma, että emäseura kustantaa. Tällä kertaa tuli tehtyä järkevä treeni. Yhden harjoittelijan tuottamasta äänimaisemasta ei voinut olla tulematta mieleen veljeskansamme rautatie-eepoksessa esiintynyt Ähkiv Bill. Tämä kaikella kunnioituksella, koska itse en olisi kuvitellutkaan käyttäväni samanlaisia painoja.

Osuuskaupan porstuaan osui Seppo kertomaan, miten Yhtymä on myymässä nelisenkymmentä rakennusta pois vanhan Hämeen alueella. Voi olla, että tämä aiheuttaa liikennettä ainakin tietoliikenteen muodossa.

Adventin alla

Piispoiksi ryhtyy fiksuja ihmisiä. Vaikea päätellä muuta Helsingin piispan E. Huovisen kirjoituksesta päättyvän viikon Kotimaa-lehdessä.

Linnuille on pihassamme tarjolla vain kauraa. Taitavat käydä paremmilla apajilla. Hyvä niin. Kyllä tännekin herkullisempaa on tulossa.

Adventtiaatoksi laitoimme vain elävää tulta pihaan.