Vanhassa vara parempi

Hiukan kateellisena puolisoni PC-työaseman uudesta kookkaasta 16:9-kuvasuhteen näytöstä innostuin hankkimaan samanlaisen kuudetta vuotta hyvin palvelleeseen pöytäkoneeseeni. Ajattelin, että tässä yhteydessä sopisi viimein vaihtaa näytönohjain hiukan ajantasaisempaan versioon. Kokoonpanoon alusta saakka kuulunut vuosituhat-Matrox on tarjonnut nimelleen tyypillisesti erinomaista 2D-kuvaa, mutta muu suorituskyky on alkanut käydä vähiin, vaikka en tietokonepelejä tai videon tai kolmiulotteisen grafiikan työstämistä harrastakaan. Joskus viime talvena AGP-korttien ovella häämöttävää pulaa pelätessäni hamstrasin nVidian piireihin perustuvan Gainward-merkkisen näytönohjaimen. Nyt kiinnitin sen Matroxin tilalle ajatellen sitä uuden näytön työpariksi.

Poistin Windowsista vanhat laiteohjaimet ennen uuden näyttökortin asentamista, ja luonnollisesti kuva oli ensimmäisen käynnistyksen jälkeen ala-arvoinen. Mutta uuden kortin ajurien asentamisen kanssa tuli totaalinen pimeys vastaan. Siinä vaiheessa, kun uudet laiteohjaintiedostot oli kopioitu ja käyttöjärjestelmän piti ottaa ne käyttöön, näytönohjain pimeni. Useaan kertaan erilaisia ohjelmallisia vaihtoehtoja kokeiltuani jouduin päätymään siihen, että työaseman virtalähteen 300 watin antoteho ei riitä "uudelle" näytönohjaimelle enää siinä vaiheessa, kun siitä saataisiin irti enemmän kuin korkeintaan EGA-ajat mieleen tuova kuva. Tehoa vieviä laiteita kun kotelossa on jo jonkin verran. Tämä diagnoosi perustuu mutu-arvioon, koska soveltuvia mittalaitteita ei kotioloissa ole. Yhtä kaikki, parempi näin kuin että virtalähde olisi rikkoutunut.

Asensin Matrox-näytönohjaimen takaisin, ja hyvin toimi. Resoluutiot siinäkin riittävät uudelle näytölle ja onhan kortissa myös DVI-liitäntä. Enkä toisaalta kai kaivannutkaan tietokoneeseen enää neljättä tuuletinta tuomaan desibelejä enkä lisää suorituskykyä kuluttamaan watteja. Mutta joku päivä täytyy avata torpan kauniimman asukkaan koneen konepelti ja tutkia oikein ajatuksen kanssa, miten se on noin hiljainen.