Moottörin jyrinää

Kun torpan kauniimpi ihmisasukas totesi sunnuntaiohjelmakseen karitsoidensa konfirmoinnin ja tulleen kutsuksi moniin rippijuhliin, ajattelin lähteä käymään Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä rautatiemuseopäivässä. Eiväthän ainakaan rautatieharrasteet jäisi viikonlopun osalta liian vähäisiksi.

Lippua ostaessani IC168:n konduktööri kysyi opiskelijakorttia. Yllätyin enkä lainkaan kielteisesti. En pidä itseäni nuorekkaana, paremminkin päinvastoin.

En edes yrittänyt pummilla sisään, vaan maksoin yhdeksän euron hintaisen pääsylipun kiltisti. En itsekään voi väittää arvostavani kovin paljon niiden toimintaa, jotka vailla varsinaista syytä pyrkivät ilmaiseksi Veturimuseoon. Museotoiminnassakin jokainen sentti on tarpeen. Ensi töikseni etsin Tepon ja saapastelin kysymään, tarvitseeko hän ensi yönä "Kanalleen" juotavaa. Sanoi tarvitsevansa, joten tuleva yö on toisinto edellisestä. Tosin tällä kertaa roikka matkaa takaisin Haapamäelle, letkuja on varmasti tarpeeksi ja pysähdysaika on lyhyempi ja varhaisempi. Pääsee nukkumaankin.

Saatuani istumapaikan ilahduttavan täydestä Rajamäelle ja takaisin ajaneesta Dr13-vetoisesta museojunasta viestitin Pohjois-Hämeessä traktorinkuvausmatkalla olleille tovereille vesitystarpeen, mutta Marko oli ollut ensimmäisenä connecting people. Oli saapunut Hyvinkäälle tuntia aiemmin, mutta yleisöjoukossa emme sattuneet törmäämään. Soitin hänelle, ja sain kaverin Rajamäen matkalle.

Päätepisteessä veturi vaihdettiin junan toiseen päähän, mikä antoi silmäniloa ja Dr13:n kyseessä ollen erityisesti äänimaisemallisia nautintoja niille matkustajille, jotka nousivat junasta ulos. Parhaat kuvauspaikat taisivat olla korkealla. Minulle riitti tavaravaunun astinlauta. Sotkin käteni vaunun puskimeen, mutta välttävä puhdistus hoitui paperilla.

Junan palattua Hyvinkäälle emme jääneet museolle pidemmäksi aikaa. Riihimäeltä pohjoiseen oli IC53 täpötäysi. Istumapaikat sentään saimme. Hyvinkään lipputoimistossakin kyseltiin mahdollisia alennuskortteja. Jospa he siellä tarkoittivat seniorikorttia, niin olisi aamupäiväinen tullut kompensoitua. Matkalla puhuttiin nörttiasiaa ja rautatieasiaa. Vai onko niillä eroa? :-)

Kuvia Rajamäen museojunasta ja sen Dr13-veturista.