Future brain

Opetushallituksen ja kumppaneiden tulevaisuusseminaarissa on kuulemma aikaisemmin ollut enemmän näytteilleasettaja. Nyt kaupallinen tarjonta oli vähäistä ja tapahtuma puitteiltaan kuin köyhän miehen Hämeenlinnan ITK. Älytauluesittelijät eivät vaikuttaneet lainkaan myyntihaluisilta (ei haittaa kumpaakaan osapuolta välittömästi, kun juuri keväällä tuli jo hankittua eri toimittajalta). Sen sijaan valkeakoskelaistausta taidettiin haistaa nopeasti, kun langattomien anturien myyjä kävi hihasta kiinni ja ryhtyi myymään ilmanlaatuanalysaattoria. Laitteen kehittäjä Münsteristä esitteli innolla. Onneksi – tai oikeammin häpeäksi, hyvä koululaitos kun antoi aikanaan paljon, minkä olen tärvellyt ruosteeseen hoidon puutteessa – emme yrittäneet puhua keskenämme saksaa.

Henkinen anti sen sijaan oli kohdallaan. Kasvatuspsykologina tunnettu ja sittemmin aivotutkimuksen alalle ryhtynyt professori K. Lonka esitteli nopeaan tahtiin näkemyksiä, joista aivan kaikki eivät ensituntumalta vaikuttaneet niinsanotusti poliittisesti korrekteilta. Hyvä niin, koska sellaisen pitäisi kai kuulua professorin virkatehtäviin. Aivotutkijan mukaan hehkutamme paljon diginatiiveista, jotka ovat verkossa kuin kotonaan. Mutta teknologia on älyllinen proteesi. Diginatiivien on yhtäältä mahdollista paneutua monen asian tekemiseen yhtäaikaisesti, mutta toisaalta heidän älylli­nen suorituskykynsä heikkenee ratkaisevasti, jos heillä ei ole käytössään teknologisia apu­välineitä. Se siitä nuorison ylivertaisesta fiksuudesta. Miesten ja naisten aivot ovat erilaisia, mitä liittyy hormonitoimintaan ja sitä kautta lisääntymiseen ja parinmuodostukseen liittyviin kysymyksiin. Mutta toisin kuin on väitetty, naisilla aivopuoliskoja yhdistävä aivokurkiainen ei toimi sen tehokkaammin kuin miehillä. Tutkimuksissa ei ole myöskään havaittu eroja oppimisen kannalta. Se niistä moniajoon kykenevistä tippaleipäaivoista. Aikuisen aivojen ongelmana on eräänlainen itseriittoisuus: aivot eivät ole kovin vastaanottavaiset. Toisin kuin lapsilla ja nuorilla vain noin yksi prosentti aikuisen aivoista ohjautuu aistihavainnoista, jolloin avoimuus uusille asioille on vaikeaa. Se siitä elinikäisestä oppimisesta. Tun­neälyn olemassaolon osoittaminen, mittaamisesta puhumattakaan, on tieteel­lisesti ongel­mallista. Se siitä tunneälystä.

Musikaalinen kyvykkyys on ainoa ominaisuus, joka saattaa perustua aivojen rakenteellisiin eroihin ihmisyksilöiden välillä. Aivokurkiainen eli aivopuoliskojen välinen moniajo toimii musikaalisilla paremmin kuin meillä tavallisilla ihmisillä. Nyt taidan ymmärtää, miksi joskus kotona olo on kuin helmitaululla moniydinprosessorin rinnalla.

En muuten täysin ole perillä, miksi joskus näkee aivot kirjoitettavan yksikössä muodossa "aivo". Niinkuin englanniksi tehdään otsikon mukaisessa italodiskohelmessä. Kyseessä on nykytietämyksen mukaan yksi elin, mutta niinhän housutkin ovat yksi vaatekappale tai sakset yksi käsityökalu. Vielä vieraammalta tuntuu yhä yleistyvä anglistinen termi "markkina" puhuttaessa siitä taloudellisesta ilmiöstä, jota ennen tarkoitettiin "markkinoilla". Maaseudun Tulevaisuus on sikäli mainio talouslehti, että sen maanantainumerossa ei esiinny viljamarkkina tai avomaavihannesmarkkina vaan reilusti markkinat.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan ne jäsenet, jotka paikalle olivat vaivautuneet, puhuivat markkinoista. Valiokunnan puheenjohtaja harmitteli, kun ei ollut kutsunut virallista kokousta koolle tähän tilaisuuteen. Tamperelaiskansanedustaja oli järjestääkin sellaiset saapuessaan myöhässä ja viedessään esitelmöimään nousseen dosentin tuolin. Harvemmin enää tänä päivänä korkeassa asemassa olevan päättäjän on kuullut suhtautuvan johonkin ammattikuntaan niin ylimielisesti kuin tamperelainen baskerimies opetusalaan. Kaksi muuta sen sijaan olivat myönteisiä.

Valiokunnan esiintyminen herätti yleisössä paljon kysymyksiä. Ammatillisen koulutuksen kollega Uudeltamaalta tivasi, miksi ns. yleissivistävästä koulutuksesta on amputoitu niin paljon käytännön tekemiseen ja yrittämiseen liittyvää oppisisältöä. Olisin kompannut ja esittänyt jatkokysymyksen miksi Delorsin komission hienot tavoitteet puolestaan on omittu perusopetukseen ja lukioon aivan kuin ammattikoululla ei olisi myös sivistystehtävää. Olisin halunnut arvostella koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan ja hallitusohjelmaan sisäänrakennettua toisen asteen duaalikoulumallia jollei rakenteiden niin ainakin oppisisältöjen osalta. Minulla kun on se ehkä koskaan toteutumaton utopia, jossa ammattikoululainenkin voi halutessaan opiskella Vergiliusta alkukielellä. En saanut puheenvuoroa, kun kello kävi ja olin hämäläisen hidas. Sen verran nilkki olin, että heti virallisen osuuden jälkeen käytävällä ikivanhaan luokkatoveruuteen vedoten sain puristettua valiokunnan puheenjohtajalta puolittaisen vihjauksen toiveesta tulla kutsutuksi käymään kotiseudun ammattikoululla. Hän on jaksanut säilyttää ainapositiivisen asenteensa eikä vastustellut ajatusta.

Olisi pitänyt arvata

Jokin aika sitten tulin kysyneeksi kirjailija A. Tuurilta, miten hän on saanut asejuna- ja viljajunaromaaniensa rautatieläiset puhumaan niin ammattimaisesti. Hän ei aivan suoraan vastannut, mutta olisihan se pitänyt arvata. Suomessa ei kai edelleenkään julkaista sivuakaan rautatiehistoriaa, jonka jostakin reunamarginaalista ei löytyisi leimaa OK.

Olavilta terveisiä tiilitallin koko talkooporukalle.