tiistaina, syyskuuta 12, 2006


Juhlapäivä arjen keskellä


Puolisoni täytti vuosia. Veikeälle tytölle veikeä kukka. Lieneekö ollut juhlapäivän kunniaksi, kun kruunu muisti meitä molempia ilmoittamalla, että viime vuonna verokarhu oli ollut kohdallamme liian ahne. Viimevuotisten katto- ja ulko-oviremonttien tarjoama kotitalousvähennys ei ollut aivan mitätön asia.

Päivänsankari lähti illaksi kuoroon. Omassa iltapuhteessani en sitten tarvinnutkaan konevoimaa. Kaarisahan kanssa toissapäiväisen kovan tuulen aiheuttama hopeapajuvaurio päätyi vahvinta kohtaansa lukuunottamatta kuivamaan tulevan talven lämmitystarpeiksi.

Taannoin sain Eskolta erinomaiset työhanskat. Puusouvissakin mainiot, mutta pienen säikähdyksen aiheuttivat. Oksia karsiessani vesuri teki hieman turhan pitkän liikeradan ja tuntui kolahtavan käteen. Ei juuri sattunut, mutta vilkaisin, ja kirkkaan punainen väri kämmenselässä sai yhden sydämenlyönnin jäämään väliin. Kerran nimittäin olen onnistunut kirveellä veistämään hiukan kättäni. Mutta yksi syy, miksi pidän hanskoista, on niiden hyvä huomioväri. Kirkkaan punainen. Erikoisia ovat ihmismielen ensi reaktiot yllättävissä arjen pikku tilanteissa.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Onnea R:lle näin jälkikäteen!

Melkein tekisi mieli kysyä mutta ei olisi kohtelista...