Äijien saunailta ja sunnuntai

Lauantai-iltana vietettiin Museoveturiseuran saunailtaa hyvän matkaa rautatiestä. Toimintakauden loppupuolella maanpuolustusyhdistysten majalla vietettävästä epämuodollisesta saunaillasta taitaa pikkuhiljaa tulla perinne.

Noissa merkeissä saunailta meni mukavasti. Valkea kiukaan ja padan alle sekä takkaan. Nuoret miehet kävivät soutuveneilemässä. Naisten saunavuoro ensin, rumempi sukupuoli sitten. En muista, että sitten sotaväkiajan olisin käynyt uimassa näin myöhään syksyllä. Dataprojektori heitti illan ajan kotimaista elokuvaa vuoden 1947 rautatiejännäristä viisikymmentä vuotta nuorempaan kantaaottavaan veijaritarinaan.

"Veturimuseon äijiä" kiitettiin taannoin erään mediatuotteen lopputeksteissä. Noista parista sanasta on tullut suosittu ilmaus meidän asianosaisten keskuudessa. Äijyyden määritelmä kolmen j:n äijjjien joukossa on jotakin muuta kuin sellaista, mitä äijä-termiin ko. kulttuuria tuntemattomien keskuudessa virheellisesti yhdistetään. Mainittakoon vaikka, että jokunenkin paikalla käynyt vierailija on pannut merkille, kun "Veturimuseon äijien" taukotuvassa ei ole tyttökalenteria. Ei tietenkään ole. Esineet, kuten raskas dieselveturi Dr13, sopivat kalenterikuviksi. Ihmisille kuuluu eri osa.

Sunnuntain päiväohjelmani oli VAPEPAn maastoetsintäharjoitus naapurikunnassa. Syysflunssa verotti osanottajien määrää aiotusta. Suurin osa mukana olleista mahtui kahteen riviin (allekirjoittanut kirkkaan värisine vaatteineen rumentaa kuvaa alarivissä keskellä; kunniapaikan luovutti etsimen taakse tullut harjoituksen johtaja; Arille kiitos kuvasta :-)



Muutama muu kuva harjoituksesta.