Auton päivä

Nukuttiin kaikki kolme - Vilmakin alkaa taas viihtyä öitä sisällä - kahdeksaan. Rauhallisen aamuhetken jälkeen lähdimme auton päivän kunniaksi ajelemaan Hämeenlinnaan. Vanhaa kolmostietä, kuten tapanamme on.

Päivän teemaa seuraten ensiksi autokauppaan. Tarjous saatiin, ja ihan kelvollinen sellainen. Koeajettavana ei ollut kaipaamaamme, ensimmäistä kertaa vuonna 1897 Augsburgin konetehtaalla puksuttaneen moottorin nykyisellä implementaatiolla varustettua mallia, mutta joku tuntuma sentään saatiin. Ei kauppoja kuitenkaan.

Kahdet housut ostin. Jos kestävyytensä on totuttua, ei housukaupassa tarvitse ihan pian vierailla uudestaan.

Automarketista kärryyn halpaa leipää ja halpaa kaljaa. Ja tomaatteja. Reilun kuukauden ajan olemme nauttineet minikasvihuoneemme tuotoksista, mutta öiden viiletessä ja päivänvalon heiketessä piti jälleen turvautua kaupan tarjontaan. Eilen taisi kasvukauden viimeinen oma kurkku päätyä ruokapöytään. Toivottavasti öisin palava puutarhalyhty saisi tomaatit tuottamaan vielä jotain.

Kotiin päin ajellessa alkoi kahvihammasta kolottaa. Panssarimuseon kahvila sattui sopivasti matkan varrelle. Vanhat panssarivaunut näyttivät kiinnostavan erityisesti moottoripyörällä matkailevia.

Neljän maissa kotikylään palaillessa näytti kovin hiljaiselta. Saunalenkillä vähän ehtookellojen jälkeen oli vielä hiljaisempaa. Vuodenaikojen vaihtumista ei peruskalliossa aina näe yhtä hyvin kuin sen päällä heikosti juurtuneissa vaivaiskoivuissa.