Takaisin koulunpenkille

Minusta on tuntunut jo pitkään elokuulta. Syy lienee se, että monena vuonna olen palannut töihin heinäkuun lopussa tai elokuun alkupäivinä. Tänä kesänä pari viikkoa sitten alkanut opetusjakso toi elokuun etuajassa. Tämä viikko menee vielä vapaalla.



Päiväseltään rullailtiin Metsäkansan kirkolle ja takaisin. Luistimilla olemme alkaneet viihtyä vasta loppukesästä. Lieneekö uutuudenviehätys mennyt. Ehkä joltain muultakin, koska rullailijoita tuntuu olevan liikkeellä vähemmän vaikka parin vuoden takaiseen verrattuna. Naiset ovat edelleen kiinnostuneempia terveydestään ja ulkoisesta olemuksestaan kuin miehet: he käyttävät lajiin sopivia suojavarusteita paljon miehiä ahkerammin.

Illansuussa ryhdyin taas akateemiseksi kansalaiseksi. Tampereen kesäyliopistolla jatkuivat latinan kielen opinnot. Syystä tai toisesta ilmoittauduin tälle jatkokurssille. Kurssilla oli hyvin tilaa. Ryhmässä on vain seitsemän opiskelijaa. En tunne kesäyliopiston rahoitusjärjestelmää, mutta ainakaan toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa noin pientä ryhmää ei kannattaisi aloittaa.

Tehokkaasti oli ainakin verbioppi unohtunut muutaman kesäviikon aikana. Intensiivikurssi ei ole kaltaiselleni hitaalle oppijalle läheskään paras tapa käytännön taidon oppimiseen.

Ennen oppituntien alkua ehdin käydä ostamassa oppikirjat. Clavis Latina II -niminen opus on sangen tuore ja vaikuttaa ainakin historiasta kiinnostuneen silmiin mielenkiintoiselta. Teksti- ja työkirjan olisi saanut edullisemmin vaikka Granum-verkkokaupan kautta, mutta tilaus olisi pitänyt tehdä ajoissa. Nyt olin jättänyt kurssille ilmoittautumisenkin pitkälle viime tipan yli.